Vanhemmiten ihminen tulee sokeaksi omalle tavalle toimia, ajatella ja puhua. Olemme tapojemme orjia, vaikka haluaisimme ajatella ja toimia toisin. Me markkinointi- ja brändi-ihmiset haluamme välttää viherpesua ja edistää tasa-arvoa, emmekä todellakaan halua omia kenenkään kulttuuria. Haluamme olla hyviä ihmisiä ja edistää hyvää myös markkinoinnissa. 

Mutta kun olemme vuosikymmenet johtaneet brändejä tietyllä tavalla, onko meidän mahdollista muuttua vain siksi, että haluamme sitä tai koska niin päätettiin yrityksen vuosikokouksessa?

Olemme suurimman osan aikaa johtaneet tavalla, jossa seuraavan kvartaalin tulos pitää aina olla edellistä parempi. Katteen pitää olla parempi ja tavoitettua yleisöä olla enemmän. Ansaitun näkyvyydenkin pitäisi kasvaa, vaikka algoritmit eivät siihen enää taipuisikaan. 

Kaikkien lukujen kasvattaminen on ollut sisäänrakennettu ajuri ikuisuuden. Edelleen yrityksen sisäiset mittarit ja palkitsemismallit on sidottu kasvun numeroihin, vaikka niiden pitäisi olla sidottu siihen, mitä oikeasti halutaan tavoitella. 

Todellinen tasa-arvo toteutuu, kun brändi (tai brändejä johtavat yritykset ja ihmiset) unohtavat rahan, uudet yleisöt ja kasvun. 

Minua on kiehtonut jo kauan brändien väliset yhteistyöt media- ja bränditutkimuksen näkökulmasta. Olen huomannut, että valitettavan usein näissä yhteistöissä suuri brändi X leikkii samankokoisen brändi Y:n kanssa. Tavoitteena on tavoittaa uusia yleisöjä. Koska molemmilla brändeillä on saman kokoiset yleisöt, hyötyvät molemmat isot brändit samassa suhteessa. Tällaiset brändiyhteistyöt edistävät epätasa-arvoa.

Todellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun selkeästi isompi, vanhempi ja vahvempi brändi haluaa aidosti auttaa ja nostaa nuorempaa, pienempää ja heikompaa brändiä. 

Todellinen tasa-arvo toteutuu, kun brändi (tai brändejä johtavat yritykset ja ihmiset) unohtavat rahan, uudet yleisöt ja kasvun. 

Todellinen tasa-arvo toteutuu, kun brändi nostaa toista, pienempää, pyyteettömästi ja sanoo:  “Minä haluan tehdä tämän brändiyhteistyön, koska haluan nähdä sinun kasvavan. Minun ei tarvitse enää kasvaa niin paljon, vaan minä olen jo alusta, jolta sinä voit ponnistaa ja kasvaa”. Silloin isompi antaa omastaan ja brändit voivat oppia yhdessä.

Millaisessa maailmassa me eläisimme, jos jokainen iso brändi lähtisi yhteistyöhön selkeästi itseään pienemmän brändin tai tahon kanssa viimeistään vuonna 2022? Noiden yhteistöiden tarkoitus tai tavoite ei olisi oman brändin kasvu, vaan toisen brändin nostaminen.  

Maailmaa muutetaan sanojen, mutta erityisesti tekojen kautta. Sinun brändisi voi olla alusta siihen – jos vain haluat niin. 

‍Nea Barman on tulevaisuustarkkailija, joka jakaa ajatuksiaan kuluttamisen kulttuurista. Hänen näppäimistöstään syntyy pohdintaa omasta kuluttamisesta ja kuluttamisesta kulttuurisena ilmiönä antiikin ajoista aina tähän päivään asti. Barman kirjoittaa paremman dialogin toivossa.