Tekoälyn uusimpien innovaatioiden, kuten ChatGPT:n, vaikutukset Suomen työmarkkinoilla poikkeavat aiemmista teknologiamurroksista, todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksessa. Suurin vaikutus uusilla tekoälyratkaisuilla on työmarkkinoiden eliitille eli koulutetuille, korkeamman tulotason ja sosioekonomisen aseman työllisille sekä ICT-sektorille.

Tänään julkistetussa Etla Muistiossa on toistettu suomalaisella aineistolla alun perin Yhdysvalloissa tehty tutkimus ja tarkasteltu eri ammattien altistumista uudentyyppiselle tekoälylle.

Tekoälyn vaikutuksille altistumisen määrä ja taso vaihtelevat eri ammateissa. Vain pienellä osalla työntekijöistä on hyvin korkea altistuminen generatiiviselle tekoälylle. Suomessa noin viidennes työllisistä on ammateissa, joissa tekoälylle altistuvat vähintään puolet työtehtävistä. Liki 70 prosentissa ammateista altistuminen on vähintään 20 prosenttia. Toisaalta vain parilla prosentilla kaikista työllisistä tekoälylle altistuminen ylittää 80 prosenttia.

– Vaikka laaja kirjo ammatteja on merkittävien muutosten edessä, tässä teknologiamurroksessa ei pääsääntöisesti ole kyse ihmistyön korvautumisesta tai laajojen ammattiryhmien häviämisestä. On muistettava, että jonkinasteinen ihmistyön säästäminen on jatkossa jopa toivottavaa muun muassa ikääntymisen tuomien haasteiden vuoksi. Silti muutos koskettaa laajasti Suomen työmarkkinakenttää ja suuressa osassa ammatteja on sopeutumistarpeita, arvioi Etlan työelämätutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tiedotteessa.

Generatiivisella tekoälyllä voidaan jo nyt sanoa olevan merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia.

Generatiivisella tekoälyllä voidaan jo nyt sanoa olevan merkittäviä sosioekonomisia vaikutuksia. Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvisen mukaan vaikutus ei kuitenkaan ole kaikilta osin vielä selvä.

– Emme vielä tiedä, mikä tekoälyn nettovaikutus on kokonaistyöllisyyteen tai työn tuottavuuteen. Pidemmällä aikavälillä tekoäly näyttäisi esimerkiksi vaikuttavan positiivisesti jopa palkkoihin, kun niin sanotut keskitason työntekijät voivat uusilla työkaluilla olla samalla tasolla kuin aiemmat huiput. On myös hyvin mahdollista, että generatiivinen tekoäly voisi toimia tulevan tuottavuuskasvun moottorina, Rouvinen pohtii.