🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Slow Forest Coffee on kahvibrändi, joka ei saanut alkuaan intohimosta kahviin. Yrityksen perustaja Pinja Puustjärvi, 32, sanoo suoraan, ettei yritystä perustaessaan tiennyt kahvista juuri mitään. Mielessä pyöri nimittäin tärkeämpiäkin asioita.
Slow Forest Coffee syntyi Puustjärven halusta osallistua Laosin metsien suojeluun ja laosilaisten viljelijöiden auttamiseen. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitettuaan Puustjärvi huomasi, että kahvin viljely antaisi siihen mahdollisuuden. Niinpä hän perusti Slow Forest Coffeen, joka on paitsi kahvibrändi myös metsäalan yritys.
Puustjärvi huomauttaa, että tuotteeksi olisi kahvin sijaan voinut valikoitua myös esimerkiksi joku mauste. Niitä viljellään Laosissa runsaasti. Puustjärvi päätyi kuitenkin kahviin, sillä kahvin viljelyllä on Laosissa pitkät perinteet. Lisäksi kahville on jo valmiiksi suuret markkinat.
Slow Forest Coffee myy kahvia pääasiassa toimistoihin Suomessa, Tanskassa ja Laosissa. Puustjärven mukaan erityisesti Tanskassa osa asiakkaista valitsee Slow’n kahvin puhtaasti vastuullisuuden takia. He maksavat siitä, että voivat tehdä hyvää, ja saavat sivutuotteena laadukasta toimistokahvia.
"Jos muiden kahvibrändien markkinointikärki on 75-prosenttisesti kahvin hifistelyä ja 25-prosenttisesti vastuullisuutta, meillä se on päinvastoin."
– Myyntitilanteessa saatamme puhua potentiaalisen asiakkaan kanssa vain siitä, miten me tuotamme kahvimme. Kahvin maku ja hinta saattavat jäädä toissijaisiksi asioiksi.
Brändin markkinointikin tapahtuu vastuullisuus edellä.
– Jos muiden kahvibrändien markkinointikärki on 75-prosenttisesti kahvin hifistelyä ja 25-prosenttisesti vastuullisuutta, meillä se on päinvastoin.
Mutta toki kahvin pitää myös maistua hyvältä ja olla laadukasta, Puustjärvi lisää nauraen. Muuten se ei menisi kaupaksi.
Ei ole sattumaa, että Puustjärvi haluaa suojella juuri laosilaisia metsiä ja auttaa laosilaisia viljelijöitä. Lapsena hän nimittäin asui maassa parisen vuotta.
Puustjärven perhe muutti Laosiin isän työn perässä. Laosissa on kärsitty metsäkadosta valvomattomien hakkuiden vuoksi, ja Pinja Puustjärven isä työskentelee kehitysyhteistyön ja metsien parissa. Tytär on perinyt kiinnostuksen metsiin isältään.
Laosissa asuminen oli Pinja Puustjärvelle mieleenpainuva kokemus. Hän sanoo tienneensä aina, että haluaa palata maahan joskus.
Ja niin hän palasikin. Opiskellessaan kansantaloustiedettä Englannissa Kentin yliopistossa Puustjärvi suuntautui kehitysyhteistyöhön. Hän teki harjoittelujaksoja Laosissa muun muassa Maailmanpankille. Puustjärvi pääsi tekemään töitä laosilaisten metsien ja paikallisten ihmisten parissa.
– Työ oli todella mielenkiintoista, mutta huomasin, että asiat eivät kuitenkaan toimineet niin hyvin kuin olin kuvitellut. Aloin pohtia, voisinko jotenkin suojella metsiä ja parantaa paikallisten elinoloja yritystoiminnan kautta.
Ajatus yritystoiminnasta jäi kytemään Puustjärven mieleen, mutta sai vielä odottaa toteutumistaan. Puustjärvi nimittäin palasi Laosista Englantiin Cambridgen yliopistoon tekemään maisteriopintojaan. Valmistuttuaan hän sanoo tehneensä urallaan U-käännöksen.
– Menin töihin McKinsey-konsulttitoimistoon. Se oli hyvin erilainen maailma kuin kansalaisjärjestöt ja Laos. Työ oli tosi bisnesorientoitunutta, ja yritystoiminta tuli minulle tutuksi.
Kolme konsulttivuotta kypsyttivät Puustjärven päätöksen siitä, että oma yritys olisi perustettava. Niinpä hän irtisanoutui ja laittoi yrityksen pystyyn.
– Ja aika pian sen jälkeen Jaakko tuli mukaan kuvioihin.
Jaakko Kaukomies, 30, opiskeli Helsingin yliopistossa trooppisten metsien ekologiaa sekä kehitysmaa- ja vähemmistökansojen tutkimusta tavatessaan Puustjärven. Laos oli Kaukomiehelle tuttu paikka. Hän oli viettänyt maassa kuukausia, osasi vähän kieltäkin ja oli mukana opintoihinsa liittyvässä projektissa, jota tehtiin yhteistyössä Laosin kanssa.
– Tein opintoihini kuuluvat työharjoittelut ja gradun Laosissa. Sen jälkeen jäin eukalyptusplantaasille tekemään töitä yritysvastuuasioihin liittyen. Tehtäväni oli pohtia, miten voisimme parantaa viljelijöiden oloja, Kaukomies kertoo.
Suomeen palattuaan Kaukomies ikävöi Laosiin ja mietti, minkälaisia työmahdollisuuksia maasta voisi löytyä. Silloin hän huomasi Laosissa asuvien suomalaisten sähköpostilistalle lähetetyn viestin. Lähettäjä oli Pinja Puustjärvi, joka etsi Slow Forest Coffeelle someharjoittelijaa.
– Vastasin Pinjan viestiin. Viisi minuuttia sen jälkeen hän soitti, ja puhuimme pari tuntia. Tajusimme, että voisimme tehdä yhdessä paljon muutakin kuin somepostauksia.
Nyt Puustjärvi ja Kaukomies luotsaavat yhdessä markkinoiden vastuullisinta kahvibrändiä. Puustjärvi on yrityksen toimitusjohtaja, ja metsäalan asiantuntija Kaukomies vastaa yritysvastuuasioista. Puustjärvi arvelee, että yrityksen liikevaihto on tänä vuonna noin miljoona dollaria.
Slow Forest Coffee ostaa kahvia 37 viljelijältä ja työllistää yhteensä kymmenen ihmistä Suomessa ja Laosissa. Yritys haluaa auttaa erityisesti huonossa asemassa olevia kahvinviljelijöitä. Siis sellaisia, jotka viljelevät laadukasta kahvia, mutta joilla on vaikeuksia päästä markkinoille, Kaukomies kertoo. Syy voi olla esimerkiksi se, että heidän maa-alueensa ovat pieniä tai he eivät omista autoa.
Slow Forest Coffee auttaa erityisesti huonossa asemassa olevia kahvinviljelijöitä.
– Menemme Laosiin sillä asenteella, että opimme ensin viljelijöiltä, mikä on tilanne nyt. Sitten ratkomme yhdessä heidän ongelmiaan, Kaukomies sanoo.
Puustjärvi kertoo konkreettisen esimerkin. Kahvin satokausi on Laosissa vain kerran vuodessa. Siinä vaiheessa, kun edellisestä satokaudesta alkaa olla yli puoli vuotta, ovat monien viljelijöiden rahat vähissä. Se taas voi johtaa siihen, että viljelijät myyvät kahvimarjoja pois mahdollisimman halvalla prosessoimatta niitä. Näin he saavat edes vähän käteistä.
– Me maksamme viljelijöille 40 prosenttia palkasta etukäteen. Niin he voivat prosessoida kahvin rauhassa, ja me maksamme loput palkasta myöhemmin.
Slow Forest Coffeen kahvipusseissa on QR-koodi, jonka skannaamalla saa selville, kenen viljelemiä pussin pavut ovat. Koodin avulla kahvin alkuperä voidaan siis jäljittää sataprosenttisesti.
Kun kahvi pystytään jäljittämään, voidaan kertoa sen kasvatuksen vaikutukset. Esimerkiksi se, onko viljelyalueen latvuspeittävyys lisääntynyt vai pienentynyt kyseisellä alueella ja miten viljelijän elämä on parantunut.
Lisäksi kahvin viljely on hyvä keino suojella metsiä, jos sen tekee luonnonmukaisesti.
– Kahvi on lähtöisin Etiopiasta. Se kasvaa siellä metsissä puiden alla. Ja jos jotain voi viljellä puiden alla, voi samalla suojella puita, Puustjärvi sanoo.
Kaukomies kertoo, että kun puita ei kaadeta viljelmän tieltä, ne luovat ekosysteemipalveluita: puiden lehdistä ja oksista muodostuu lannoitetta, ja nisäkkäät ja linnut viihtyvät viljelmällä. Syntyy luonnollinen balanssi, eivätkä kahvin tuholaiset pääse leviämään.
– Jos taas pistetään Amazonin sademetsä matalaksi ja istutetaan tilalle pelkkää kahvia, pelto täytyy myrkyttää, jotta kahvin tuholaiset eivät pääse leviämään, Kaukomies sanoo.
Vastuullisen, läpinäkyvän tuotantoketjun rakentaminen vaatii aikaa. Monet investoijat haluavat tuloksia ja kassavirtaa nopeasti.
Puustjärvi kiittelee Slow Forest Coffeen tanskalaisia pääinvestoijia kärsivällisyydestä.
– Vastuullisen, läpinäkyvän tuotantoketjun rakentaminen vaatii aikaa. Monet investoijat haluavat tuloksia ja kassavirtaa nopeasti. Jos investoijillamme olisi ollut sama asenne, ei tästä olisi tullut yhtään mitään.
Pinja Puustjärvi kertoo, että Slow Forest Coffeen brändi on syntynyt hiljalleen, ”matkan varrella”. Ammattilaiset ovat auttaneet muun muassa visuaalisen ilmeen suunnitteluun ja asiakasviestinnän sanoittamisessa. Mutta vielä on paljon parantamisen varaa, Puustjärvi huomauttaa.
Slow Forest Coffeen asiakaskunta koostuu pääosin B2B-asiakkaista. Puustjärvi ja Kaukomies ovat tottuneet istumaan heidän kanssaan alas ja kertomaan yrityksen tarinan ja toimintatavat kaikessa rauhassa.
– On etu, jos pääsemme mukaan tapaamisiin. Kun saavun neuvottelupöytään suoraan Laosista, voin kertoa tarinoita siitä, minkä parissa olen juuri tehnyt töitä. Se tuo keskusteluun tunnetta. Jos joku muu tekisi tätä puolestamme, se tunne jäisi puuttumaan, Kaukomies sanoo.
Vuoden 2020 alussa Slow Forest Coffee lähti mukaan vähittäiskauppamarkkinoille. Puustjärven mukaan se auttaa B2B-markkinoinnissa ja brändin rakennuksessa.
– Kun ihmiset ovat nähneet meidän kahvimme K-marketissa, he tunnistavat brändimme ja ehkä kynnys valita meidät toimistokahviksi madaltuu.
Tutkimuksen mukaan kuluttaja tekee ruokakaupassa ostopäätöksen neljässä sekunnissa.
Puustjärvi ja Kaukomies kokevat kuluttajamarkkinoinnin kuitenkin vielä haasteelliseksi.
– Tutkimuksen mukaan kuluttaja tekee ruokakaupassa ostopäätöksen neljässä sekunnissa. Miten me siinä ajassa kerromme kuluttajalle sen tunnin mittaisen tarinan, jonka B2B-asiakkaat saavat kuulla tapaamisissa? Kaukomies pohtii.
Korona on vaikuttanut Slow Forest Coffeen toimintaan monella tavalla. Kun toimistot ovat olleet yli vuoden suljettuina, ei kahvia ole voitu toimittaa sopimusasiakkaille. Puustjärvi kertoo, että uusia toimintamalleja on kehitetty nopeasti.
– Olemme lanseeranneet työntekijöiden kotiin toimitettavan toimistokahvin ja lisänneet vähittäiskauppamyyntiä.
Lisäksi Slow Forest Coffee on poikkeuksellisesti myynyt raakapapuja suoraan maahantuojille Laosissa.
Raakapapujen arvo ei ole yhtä suuri kuin prosessoitujen kahvipapujen, mutta volyymit ovat suuria. Se tarkoittaa sitä, että kahvia voidaan ostaa entistä useammalta viljelijältä ja toiminnan positiivinen vaikutus Laosissa kasvaa. Se ilahduttaa Puustjärveä ja Kaukomiestä. He toivovat, että Slow Forest Coffee voisi laajentaa toimintaansa ja että muutkin kahviyritykset alkaisivat miettiä enemmän toimintansa vastuullisuutta.
Slow Forest Coffee maksaa viljelijöille raakapavuista saman hinnan kuin prosessoiduista pavuista. Raakakahvin myynti maahantuojille ei siis ole Slow Forest Coffeelle yhtä kannattavaa bisnestä kuin prosessoitujen papujen myyminen.
Mutta ei se mitään, sanoo Puustjärvi.
– Se on osa tätä bisnestä.
