Yritysten päästölaskennassa ja siitä raportoinnissa on Finnwatchin selvityksen mukaan paljon parannettavaa. Viime viikolla julkaistu raportti arvioi, miten yritykset laskevat päästöjään ja raportoivat niistä julkisuuteen. Raportissa vertailtiin 24 Suomessa toimivan yrityksen julkista päästöraportointia.

Päästölaskennassa tehtyjä valintoja ja oletuksia avataan usein julkisuuteen vain vähän. Raportoituja päästöjä ei myöskään yleensä suhteuteta riittävän selvästi yrityksen ilmastotavoitteiden etenemiseen.

– Päästövähennystavoitteet asetetaan usein vuosien tai vuosikymmenen päähän. On ongelmallista, että sidosryhmät eivät voi luotettavasti seurata ovatko luvatut päästövähennykset toteutumassa vai eivät, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.

Tarkasteltavien yritysten joukossa olivat Suomen suurimmat yritykset, suurimmat valtionyhtiöt sekä otos selvästi pienempiä yrityksiä. Pienemmät yritykset valittiin tarkasteluun siksi, että ne olivat viestineet toimintansa olevan hiilineutraalia. Tällaisen väitteen perusteella niiden saatettiin olettaa arvioineen päästöjään, jotta ne on voitu kompensoida.

Suuriin yrityksiin kohdistuu ulkopuolelta eniten painetta, joten raportointikin on usein kehittyneempää.

Suuriin yrityksiin kohdistuu ulkopuolelta eniten painetta, joten raportointikin on usein kehittyneempää. Silti raportissa käytetyillä kriteereillä ainoa täysiin pisteisiin yltänyt yritys oli Nokia, joka raportoi päästöistään ilmastotietojen avoimuutta edistävän CDP-järjestelmän mukaisesti. Myös valtionyhtiöt Finnair ja Fortum pärjäsivät vertailussa hyvin. Posti ja VR olivat selvityksen parhaat yritykset niiden joukosta, jotka eivät julkisesti raportoi CDP:lle.

– Mitä pienempi yritys, sitä enemmän puutteita löytyi. Osittain tämä selittyy sillä, että laskentaan ja raportointiin on käytettävissä vähemmän resursseja. Toisaalta jos päästöjä kuitenkin lasketaan ja niistä tehdään markkinointiväittämiä, pitäisi yksityiskohdista aina pystyä kertomaan avoimesti, Leipola sanoo.

Osalla hiilineutraali-termiä viestinnässään käyttäneistä yrityksistä päästölaskenta oli satunnaista tai kertaluontoista. Käytännöt myös vaihtelevat suuresti. Vain harva tarkasteltu yritys kertoo päästölaskentaansa liittyvistä epävarmuuksista ja taustaoletuksista kattavasti.

– Ulkopuolisen on käytännössä mahdotonta arvioida, kuinka luotettavaa laskenta on. Läpinäkyvyyden puute yhdistettynä laskentatapojen kirjoon johtaa siihen, etteivät yritysten päästöluvut ole keskenään vertailukelpoisia, Leipola sanoo.