Meeri Utti
Ilmiöt

Inna-Pirjetta Lahti ja Tuomo Meretniemi kirjoittivat kirjan, joka voi avata yrityksille täysin uuden maailman

11.5.2022 8:25
Toni Rajamäki
“Kun omasta vastuullisuudesta osaa viestiä ymmärrettävästi, yritys saa siitä kilpailuetua”, sanoo Tuomo Meretniemi.

Huhtikuun lopussa julkaistiin kirja, joka jokaisen yrityspäättäjän kannattaisi lukea. Muuta maailmaa somessa -niminen (Alma Talent) teos antaa nimittäin helpot ja selvät vinkit siihen, millä keinoin yritykset voivat kehittää yhteiskuntaa ja sen myötä myös omaa liiketoimintaansa sosiaalisen median avulla. Eikä kirja ole tarkoitettu vain yksityisille yrityksille, vaan myös julkisille organisaatioille ja tietenkin myös somevaikuttajille.

Kirjan pääpointti on siinä, että sosiaalisen median rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on valtava, koska somessa voi vaikuttaa ihmisiin tehokkaasti. Siksi somekanavat ovat tänä päivänä hyvin tärkeä osa yritysten vastuullisuusviestintää.

MAINOS

Kirjan ovat kirjoittaneet vaikuttajamarkkinointitoimisto Ping Helsingin perustaja ja toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti ja kasvujohtaja Tuomo Meretniemi, jotka näkivät, että tällaiselle kirjalle oli huutava tarve: yritysten on ymmärrettävä, että oikeanlaisella somessa tapahtuvalla viestinnällä luodaan merkityksellisyyttä, ollaan vaikuttamassa yhteiskuntaan ja lopulta kehitetään omaa liiketoimintaa.

– Tutkimukset osoittavat, että vain vastuulliset yritykset menestyvät tulevaisuudessa. Kun omasta vastuullisuudesta osaa viestiä ymmärrettävästi, yritys saa siitä kilpailuetua, kiteyttää Meretniemi.

Kirjan pääpointin oivaltaminen voikin jopa avata uuden maailman yritykselle, organisaatiolle tai vaikuttajalle.

– Jokainen meistä voi vaikuttaa somessa. Tärkeintä on, ettei yrityksen merkityksellisyyttä jätetä verhon taakse piiloon, vaan etsitään oma kulma yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Omien kulmien oivaltaminen on tärkeää, kertoo Lahti.

Lahti ja Meretniemi painottavat kirjassaan nimenomaan aitojen ihmisten merkitystä osana somen vastuullisuusviestintää. Tutkimusten mukaan yritysten vastuullisuusviestintä koetaan usein viherpesuksi tai muuten vaan epäluotettavaksi, mutta vastuullisuusviestinnän voi nostaa uudelle tasolle yksilöiden avulla somessa.

– Viestintä organisaatiolta ihmiselle ei toimi niin hyvin kuin viestintä ihmiseltä ihmiselle. Tärkeää on oivaltaa, kuinka oman organisaation ihmiset, esimerkiksi johtajat, saa puhumaan yrityksen merkityksellisistä asioista somessa, Meretniemi jatkaa.

Somevaikuttajat avainroolissa

Oman yrityksen ihmisten lisäksi Lahti ja Meretniemi puhuvat somevaikuttajien merkityksestä osana vastuullisuusviestintää. Vaikuttajilla on sitoutunut seuraajaryhmä, jolla on vahva luottamus vaikuttajaan. Vaikuttajan sanan painoarvo voi olla moninkertainen yrityksen sanaan verrattuna. Juuri tästä syystä vaikuttajista on tullut iso tekijä yhteiskunnan kehityksessä.

– Vaikuttajia voi käyttää tehokkaasti yhteiskunnallisessa viestinnässä. Se on jo näkynyt konkreettisesti. Somevaikuttajien kanavissa käytävät keskustelut valuvat oikeaan elämään ja näkyvät ihmisten käyttäytymisessä. Tämä on näkynyt muun muassa koronaviestinnässä, jossa vaikuttajien viestillä on ollut iso vaikutus, Lahti kertoo.

Vaikuttajien ja yritysten ihmisten viestin vaikuttavuus johtuu etenkin siitä, että viestinnästä tulee inhimillistä ja samaistuttavaa. Inhimillisyys ja samaistuttavuus voivat usein puuttua kokonaan perinteisestä yritysten tekemästä vastuullisuusviestinnästä.

– Ihmisten viestinnässä näkyy tunteiden kautta puhuminen, ja sieltä nousevat esiin aitous ja inhimillisyys. Meidän pääministeri on tästä hyvä esimerkki, sillä hän tuo itsensä osaksi kohderyhmää, osaa herättää tunteita ja kertoa tarinoita, joihin on helppo samaistua, Lahti jatkaa.

– Yritys tai organisaatio on harvoin yhtä vahva tunteiden herättäjä kuin vaikuttaja, Meretniemi alleviivaa.

Vaikuttajilla myös suuri vastuu

Samalla kun somevaikuttajat ovat muokkaamassa yhteiskuntaa parempaan suuntaan, heillä on myös mahdollisuus jarruttaa kehitystä, koska ihmisiltä ihmisille -viestintä mahdollistaa myös tehokkaan viherpesun. 

Siksi Lahti ja Meretniemi halusivat tuoda kirjaansa myös keinoja, joilla vaikuttajat pystyvät tunnistamaan aiempaa paremmin, keiden kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä. Vaikuttajilla voi usein olla vain vähän tietoa yrityksen vastuullisuudesta, ja tällöin uhkana on, että vaikuttaja lähtee tietämättään mukaan viherpesukampanjaan.

– Vaikuttajien pitää olla hyvin hereillä siitä, keiden kanssa tehdä yhteistyötä. Hyvien kumppanien tunnistaminen voi olla vaikeaa, kun yritysten vastuullisuudelle ei ole olemassa mitään absoluuttisia standardeja, Meretniemi sanoo.

– Vaikuttajalle haaste voi olla todella iso. Jos yritys haluaa, että vaikuttaja mainostaa yhtä vastuullista tuotetta, mutta samaan aikaan yrityksen muut tuotteet eivät ole vastuullisesti tuotettuja, niin pahimmassa tapauksessa vaikuttaja voi joutua todella ikävään välikäteen. Hyvänä esimerkkinä toimii BMW:n ja Paula Vesalan yhteiskampanja, jossa tuotiin esiin yhtä kestävää ratkaisua, mutta kohu nousi nopeasti, kun yritykseltä löytyi paljon muita asioita, jotka eivät ole ympäristöystävällisiä, Lahti avaa.

Muuta maailmaa somessa -kirjassa on listattu 10 kysymystä, joita vaikuttajat voivat kysyä yhteistyötä haluavilta yrityksiltä. Näiden avulla pystyy osittain selvittämään, onko yritys oikeasti vastuullinen toimija ja sen myötä potentiaalinen yhteistyökumppani.

Hyviä esimerkkejä löytyy runsaasti

Lahti ja Meretniemi ovat avanneet sanomaansa esimerkkien kautta, koska Suomesta ja maailmalta löytyy lukuisia yrityksiä, joiden toiminta todistaa muun muassa vaikuttajien merkittävän roolin yhteiskunnan kehityksessä.

Suomesta Lahti nostaa esiin muun muassa Alkon, jonka kampanjoissa on käytännössä aina jokin yhteiskunnallinen teema.

– Alko on tehnyt kampanjat liittyen muun muassa alkoholiin ja yksinäisyyteen sekä alkoholiin ja raskausaikaan. Näiden ajateltiin olevan hyvin räjähdysherkkiä aiheita, mutta kampanjat tehtiin yhteistyössä vaikuttajien kanssa, ja palaute oli lopulta todella hyvää. Olisiko Alkon ollut mahdollista onnistua, jos se olisi itse puhunut yrityksen suulla? Ainakin onnistuminen olisi ollut todella paljon vaikeampaa, Lahti sanoo.

Toisena esimerkkinä Lahti mainitsee opetusministeriön kampanjan, joka liittyi opetusvelvollisuuden laajentamishankkeeseen.

– Se tehtiin yhteistyössä tiktokkaajien kanssa. Kampanjalla tavoitettiin juuri oikea kohderyhmä, yläkoulunuoret. Ilman vaikuttajia heidän tavoittaminen olisi todennäköisesti ollut mahdotonta, hän päättää.

MAINOS
MAINOS