Nordean viestintä joutui massiivisen, julkisen arvostelun kohteeksi alkusyksystä, kun palvelunestohyökkäyksistä johtuviin häiriöihin liittyvä viestintä ei tyydyttänyt toimittajia eikä asiakkaita.

Viestintää syytettiin niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä kuin hitaudestakin.

Viestintä on nyt monessa organisaatiossa uuden edessä, kun lisääntyneet ja voimistuneet palvelunestohyökkäykset hidastavat ja tukkivat palveluita, globaalit kriisit näkyvät omilla työpöydillämme ja erilaiset kyberhyökkäykset alkavat olla arkipäivää.

Pohjoismaisten suurimpaan pankkiin Nordeaan syksyllä suunnatut palvelunestohyökkäykset olivat viisitoista kertaa voimakkaampia ja seitsemän kertaa pitkäkestoisempia kuin aiemmin. Hyökkäysten taustalla oli se, että Ruotsi myönsi Ukrainalle suuren tukipaketin, mistä kaikki eivät tykänneet, ja Nordea sai kokea tästä osansa.

Suomessa ja yritysten johdossa ei olla vielä täysin ymmärretty sitä, millaisessa maailmassa tällä hetkellä elämme ja miten erilaiset maailmanpoliittiset ratkaisut voivat meihin vaikuttaa.

Nordea ei ole ainoa toimija, joka painii lisääntyvien ja voimistuvien kyberhyökkäysten kanssa. Tästä syystä kyberturvallisuuteen liittyvä kriisiviestintä ja varautuminen ovat viime vuosina tulleet osaksi yhä useamman viestijän työnkuvaa – kaiken aiemman päälle. Viestinnän pöydälle tulee yhä enemmän tehtäviä, jotka vaativat toimintaympäristön jatkuvaa tarkkailua, päivystämistä ja ennakointia.

Ongelmana on, että resurssit eivät ole lisääntyneet vastaavasti. Viestijöistä 59 prosenttia kokee työnsä kuormittavaksi. Keskeisimmät syyt kuormitukselle ovat Viestinnän ala - tutkimuksen (2023) mukaan liiallinen työn määrä ja liian pienet resurssit, vaikeus suunnitella omaa työtään akuuttien tilanteiden vuoksi sekä liiallinen kiire ja työn paine.

Globaalit kriisit ovat lisänneet lähes joka kolmannen työmäärää merkittävästi ja lisäksi lähes joka toisen kohdalla ainakin jonkin verran. Informaatiovaikuttamisen koetaan myös lisääntyneen.

Epäonnistunut tai aliresursoitu viestintä aiheuttaa kaaosta, epäluottamusta ja väärinkäsityksiä. Hyvä viestintä on paitsi yritysten toiminnan myös laajemmin yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Siksi siihen kannattaa varata resursseja mieluummin nyt kuin sitten, kun on jo liian myöhäistä.