Tänään julkaistun Kansallisen rekrytointitutkimuksen vastaajista vain 43 prosenttia kokee, että oman yrityksen ylin johto on sitoutunut työnantajabrändityöhön. Ainoastaan 28 prosenttia kertoo, että työnantajabrändiä johdetaan suunnitelmallisesti. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Duunitori ja Taloustutkimus. Tutkimukseen osallistui yhteensä 570 rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon sekä viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista.

– On hämmentävää, miten harvinaista työnantajabrändin suunnitelmallinen johtaminen edelleen on suomalaisilla työpaikoilla. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Laiminlyönnit esimerkiksi ympäristövastuun saralla vaikeuttavat rekrytointeja, ja huono maine työnantajana tietää vaikeuksia myös tuotteiden sekä palvelujen myynnille, Duunitorin johtava strategiakonsultti Lauri Vaisto kommentoi tiedotteessa.

Vastaajista joka kolmas uskoo, että rekrytointien määrä kasvaa kuluvan vuoden aikana.

Rekrytointitarve on kuitenkin heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta monessa yrityksessä todellinen. Vastaajista joka kolmas uskoo, että rekrytointien määrä kasvaa kuluvan vuoden aikana. 64 prosenttia arvelee pätevien osaajien rekrytoimisen vaikeutuvan entisestään.

Kun työntekijällä on varaa valita työpaikkansa, nousee työnantajan maine merkittäväksi tekijäksi. 74 prosenttia vastaajista uskoo heikon työnantajabrändin muodostavan riskin yrityksen yleiselle brändille ja liiketoiminnalle. 71 prosenttia vastaajista näkee nimenomaan työnantajabrändillä olevan ratkaiseva rooli rekrytoinnin onnistumisessa.

– Työnantajien olisi tärkeää muistaa, että osaajat ovat brändin sidosryhmä siinä missä asiakkaatkin. Erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla niitä voi olla jopa mahdotonta asettaa tärkeysjärjestykseen, Vaisto toteaa.

Työnantajabrändiä rakennetaan talon sisältä

Tutkimuksen vastaukset kielivät siitä, että vaikka yleiseen brändityöhön ja markkinointiin on panostettu jo pitkään, on työnantajabrändityö Suomessa vielä heikoissa kantimissa. Noin 17 prosentissa yrityksistä rekrytointimarkkinointiin tai työnantajabrändin kehittämiseen ei käytetty latin latia. Vain 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että oman yrityksen työnantajabrändityöhön on resursoitu riittävästi.

Vaikka tuotteiden ja palveluiden markkinoimisessa turvaudutaan lähes poikkeuksetta mainostoimiston apuun, ei sama näy työnantajabrändin rakentamisessa. Tutkimukseen vastanneista vain 30 prosenttia on käyttänyt työnantajabrändinsä kehittämiseen ulkoista kumppania. Kun sellaista on käytetty, on yleisin syy ollut videosisällöt.

"Markkinoinnin ammattilaiset usein hymähtelevät suurtenkin työnantajien oudolle tavalle investoida työnantajabrändiin pelkkää HR-tiimin työaikaa."

– Markkinoinnin ammattilaiset usein hymähtelevät suurtenkin työnantajien oudolle tavalle investoida työnantajabrändiin pelkkää HR-tiimin työaikaa. Yleisbrändin rakentamiseen otetaan kuitenkin käytännössä lähes aina markkinointitoimisto avuksi jo melko varhaisessa vaiheessa. Moni aloittava yritys jopa rakentaa koko kasvunsa brändi-investointien varaan, Vaisto sanoo.

Yli 80 prosenttia vastaajista uskoo, että työnantajabrändiä rakennetaan tehokkaasti sisältömarkkinoinnin avulla. 54 prosenttia vastaajista ilmoitti panostavansa tekstisisältöihin. Edellisvuonna osuus oli vain 28 prosenttia.

Selvä enemmistö tutkimuksen vastaajista on sitä mieltä, että työpaikkailmoituksissa tulisi ilmoittaa palkka tai palkkahaitari. Palkkaus kiinnostaa tietysti myös työntekijää. Se oli vuoden 2022 Työnhaku Suomessa -tutkimuksessa toiseksi tärkein tieto uuteen työpaikkaan haettaessa heti työtehtävän tavoitteiden jälkeen.

Silti fraasi ”kilpailukykyinen palkka” toistuu Duunitorin ilmoituksissa satoja kertoja joka viikko.