Lounasetu oli syntyessään ensimmäinen veroton nykyaikainen palkansaajan työsuhde-etu. Nykyään lounasetu on rahalliselta arvoltaan käytetyin työsuhde-etu Suomessa.

Suurin osa lounasedun antavista työnantajista tarjoaa maksimaalisen arvon eli 283 euroa kuukaudessa, josta henkilö saa verottomasti maksimissaan 70 euroa. Lomapäiviltä verotonta etua ei saa. 

Ravintolaruokaa lounaaksi syövistä jo 46 prosenttia käyttää lähettipalveluja lounasruokailuun. Suosituin palvelu on Wolt. 

– Tämän vuosikymmenen iso uudistus suomalaisessa ravintolakulttuurissa ovat ruokalähettipalvelut. Siinäkin lounasedulla on rooli, koska samanaikaisesti etätyö on valtavirtaistunut. Lounas tilataan yhä useammin ravintolasta kotiin lounasedulla, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen kertoo tiedotteessa.

Suomalaiset syövät lounaaksi mieluiten kotiruokaa. Myös sushi, thaimaalainen, intialainen ja nepalilainen ruoka maistuvat suomalaisille lounaaksi.

Seteleistä mobiiliin

Lounassetelin keksi englantilainen John Hack, ja ensimmäisenä sen otti käyttöön ravintoloitsija Jacques Borel Ranskassa vuonna 1962. Vuonna 1967 Ranskan hallitus linjasi lounassetelit viralliseksi työsuhde-eduksi. Luottokunta toi edun Suomeen 50 vuotta sitten vuonna 1974, mistä alkoi Suomen lounaskulttuurin kehitys. Yritysostojen kautta lounasetuliiketoiminta on siirtynyt Edenred Finland Oy:n omistukseen.

– Lounasedun käyttäminen on kasvanut kahden viime vuoden aikana noin 19 prosenttia. Liki kaikki lounasedun tarjoavista työnantajista tarjoaa maksimiarvon, joka on vuodessa ennen lomavähennyksiä 850 euroa verottomana. Alkuaan lounasetu oli uusi tapa luoda suhdetta työnantajan ja työntekijän välillä, Lahtinen kertoo.

Lounasedun 50 vuotta kuvaavat suomalaisen ruokakulttuurin muutosta. 1960- ja 1970-luvuilla se oli työnantajille tapa tukea monipuolista ravinnon saantia, ja valtio tuki tavoitetta verottomuudella. 1990- ja 2000-luvuilla etu osaltaan arkipäiväisti ravintolaruokailua Suomessa. 2010-luvulla lounasetu edisti kotimaisen ruokakulttuurin kansainvälistymistä, kun ravintolaruoan kirjo laajeni vuosikymmenen aikana.

Tiedot selviävät Edenredin tekemän Lounaskysely 2023 -kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 8273 suomalaista.