Suomalainen markkinointiviestintätoimisto Superson haluaa levittää entistä hanakammin tietoa siitä, miten brändit voivat kääntää vastuullisuusteot kilpailueduksi. Superson kehitti sen takia CUSP-nimisen työkalun, jonka avulla toimisto tai yritys itse pystyy löytämään jokaisen asiakkaansa isoimmat vastuullisuuskulmat. CUSP on lyhenne lauseesta “Compelling unique sustainability proposition”.

Superson teki aiheen ympärille myös oman e-kirjan, josta asiakkaat saavat tietoa CUSP:sta, mutta myös vastuullisuuden hyödyistä liiketoiminnassa yleensäkin. Kirjaa on ollut kirjoittamassa vastuullisuusviestinnän pioneeri John Grant, joka on leipälajissaan maailmantähti. Kansainvälisille huippubrändeille työskennellyt Grant oli mukana myös työkalun kehittämisessä.

Supersonin perustajan Samppa Vilkunan mukaan CUSP:n ja e-kirjan luominen oli tärkeää, sillä monet yritykset eivät vielä täysin sisäistä vastuullisuuden hyötyjä liiketoiminnassa. Monet yritykset saattavat toimia hyvinkin vastuullisesti, mutta vastuullisuusviestinnän rooli on jäänyt pieneksi, joten teoista ei ole saatu kilpailuetua.

– Puhumme yrityksien kanssa paljon vastuullisuudesta, mutta se jää liiketoiminnassa usein taustalle omaksi numeroksi, vaikka vastuullisuuden pitäisi olla brändin keskiössä, Vilkuna avaa MarkkinointiUutisille.

– E-kirjamme ei ole kuitenkaan mikään myyntiesite. Tämän kirjan avulla pystyy tekemään sisäisesti hyvää työtä vastuullisuuden saralla.

Monet suuret yritykset ovat onnistuneet saamaan ison kilpailuedun laittamalla vastuullisuuden toimintansa ytimeen. Superson käyttikin työkalun kehittämisvaiheessa mallina useita edelläkävijäbrändejä ja tutki niiden toimintatapoja. Tarkastelussa oli jopa yli 400 brändiä aina Oatlysta Teslaan.

– Maailmassa on paljon hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Dove on nostanut yhdeksi kärjekseen itsetunnon kohottamisen. Siitä on tullut Doven “brand purpose”, ja tämän vaikutus liiketoiminnan kasvuun ja merkityksellisyyteen on ollut huomattava, Vilkuna jatkaa.

Mitä CUSP-työkalu ja e-kirja sitten pitävät tarkalleen ottaen sisällään? Vilkuna kiteyttää, että työkalussa on neljä eri aluetta, joiden avulla brändit voivat löytää oman kilpailuetunsa. Näitä neljää osa-aluetta on puolestaan avattu e-kirjassa.

– Me teemme asiakkaalle oman taustoituksen. Asiakkaalla pitää puolestaan olla faktat hallussa. Heillä pitää olla esimerkiksi vastuullisuusraportit kunnossa, dokumentaatiota heidän omasta toiminnastaan. Se on lähtötilanne. Tämän jälkeen kilpailuetu etsitään CUSP:n avulla.

CUSP:n neljä osa-aluetta on Customers, Sourcing, Operations ja Transparency.

– Sourcing tarkoittaa sitä, että katsomme yrityksen alihankintaketjua ja että voisiko sieltä löytyä kilpailuetu.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi brändin tuotteiden valmistuksessa käytettävää ympäristöystävällistä materiaalia.

– Operations-kohdan avulla paneudutaan siihen, miten yrityksen operaatiot on tehty. Jokin yritys voi esimerkiksi käyttää uusiutuvia polttoaineita ajoneuvoissaan.

Customers tarkoittaa asiakkaita, ja tämän alueen avulla voidaan löytää keinoja asiakkaiden arjen parantamiseksi.

– Otetaan taas esimerkiksi Dove. Brändi puhuu siitä, miten naisten itsetuntoa voidaan parantaa. Se antaa konkreettisia vinkkejä ja syventää näin asiakkaiden suhdetta brändiin. Tämä on iso kilpailuetu heille, sillä kilpailijat eivät voi ottaa enää tätä asiaa omakseen.

Transparency viittaa puolestaan läpinäkyvyyteen. Rehellisyys voi olla iso kilpailuetu etenkin B2B-puolella, sillä valtaosa yrityksistä haluaa varmistua siitä, että oma hankintaketju kestää päivänvalon.

– Näiden neljän keinon avulla löytää ne vastuullisuuskulmat, jotka voidaan viedä brändin keskiöön ja saada sitä kautta kilpailuetua, Vilkuna päättää.