Viestinnän eettinen neuvottelukunta (VEN) päivitti viestinnän eettiset ohjeet keväällä 2023. Päivittäminen oli tarpeellista, sillä viestintäalan toimintaympäristön on muuttunut, neuvottelukunnan puheenjohtaja Päivi Sihvola sanoo.
Sihvola puhui aiheesta Profession Viestintä 2023 -tapahtumassa Helsingissä viime viikolla.
Hänen mukaansa päivitykselle antoivat aihetta muun muassa mis- ja disinformaation kaltainen harhaanjohtava viestintä, lisääntyneet vastuullisen toiminnan vaatimukset sekä digitalisaation tuomat haasteet, kuten perinteisen median ansaintalogiikan muuttuminen.
Ohjeisiin on nyt kirjattu viestinnän ammattilaisen vastaavan siitä, että kaikki viestintää tukevat kumppanit toimivat viestinnän eettisten ohjeiden mukaan.
”Vaikka viestinnän eettiset ohjeet uudistuivat, keskeiset arvot säilyivät samoina. Avoimuus, rehellisyys, luotettavuus ja arvostus ovat pysyviä asioita viestijälle, mutta jokainen aikakausi haastaa arvioimaan uudelleen, mitä ne juuri nyt tarkoittavat”, Sihvola sanoi.
Merkittävimpiä muutoksia ohjeistukseen ovat Sihvolan mukaan esimerkiksi se, että ohjeisiin on nyt kirjattu viestinnän ammattilaisen vastaavan siitä, että kaikki viestintää tukevat kumppanit toimivat viestinnän eettisten ohjeiden mukaan. Hän muistuttaa, että viestintäkampanja saattaa nykyään yhdistää esimerkiksi vaikuttajaviestintää, yhteiskunnallista vaikuttamista ja tuotemarkkinointia. Silloin mukana voi olla hyvinkin monia osapuolia.
”On viestinnän ammattilaisten edun mukaista ja laadun kannalta välttämätöntä, että koko viestintäkumppaneiden verkosto toimii vastuullisesti”, Sihvola sanoi.
Toinen huomionarvoinen lisäys on se, että päivitetyissä ohjeissa lukee nyt, että viestinnän ammattilainen esittää ainoastaan sellaisia väittämiä, jotka ovat todennettavissa. Sihvolan mukaan tämä lisäys liittyy ennen kaikkea ympäristö- ja muihin vastuullisuusväittämiin, sillä niitä esitetään nykyään runsaasti – ja käytännöt ovat hyvin kirjavia.
Kolmanneksi merkittäväksi näkökulmaksi Sihvola mainitsi sidosryhmäsuhteiden hoidon sisältömarkkinoinnin tuotannossa.
”Haastatteluja antavien tutkijoiden, asiantuntijoiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen täytyy voida kokea, että he ovat tienneet alusta alkaen, mihin lähtevät mukaan. Heitä täytyy kohdella vastuullisella tavalla, sillä muuten ollaan pian tilanteessa, jossa he eivät halua antaa haastatteluja edes journalisteille. Ei ole järkevää luoda säröjä luottamukseen”, Sihvola sanoi.
Sihvola korosti, että on tärkeää, että viestinnän eettisiin ohjeisiin sitoutuvat paitsi yksittäiset viestijät myös viestintää tekevät organisaatiot.
”Silloin ne menevät syvemmälle organisaatioiden toimintakulttuuriin. Onnistunut viestintä on koko organisaation, ei vain viestintätiimin asia.”
Sihvolan mukaan jokaisen markkinoijan kannattaa perehtyä viestinnän eettiseen ohjeistukseen.
”Siellä on tuskin yhtään kohtaa, jota myös markkinoijan ei olisi tärkeä tuntea.”
