Kolumnin otsikossa esittämäni kysymys on varmasti monen markkinointialan ammattilaisen mielessä. Ja jos ei ole, niin kannattaisi olla.
Sota tuli meistä kaikkien koteihin, työpaikoille ja arkeen. Sitä ei kukaan pyytänyt tai halunnut, mutta tässä sitä ollaan. Nyt pitäisi sitten miettiä, miten vastuullinen markkinoija tällaisessa tilanteessa toimii.
Ollaanko hiljaa? Jatketaanko niin kuin ennenkin? Vai mietitäänkö kaikki uusiksi?
Kun esitin otsikon kysymyksen Eka Ruolalle, hän sanoi hyvin: Preferenssiä kannattaa rakentaa, koska joku tekee sitä kuitenkin. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.
Markkinointi on kommunikointia, ja kommunikointi on vaikuttamista toiseen ihmiseen. Jotta kommunikointi olisi onnistunutta, tulee vastaanottajan A) ymmärtää, mitä haluat sanoa ja B) lähteä toimimaan haluamallasi tavalla.
Kun tuhannen kilometrin päässä tapahtuva sota saa mielialan alakuloiseksi, en yrittäisi nostaa sitä hassunhauskalla markkinoinnilla.
Jotta näistä molemmista voisi varmistua, eli tehdä tässä tilanteessa onnistunutta markkinointia, täytyy ymmärtää, miten Venäjän ja Ukrainan sota on vaikuttanut ihmisiin.
Ensinnäkin sodalla on selkeä vaikutus mielialaamme. Kun luemme uutisointia sodasta, meistä tuskin kukaan on sen jälkeen kovin hilpeällä tuulella. Kun tuhannen kilometrin päässä tapahtuva sota saa mielialan alakuloiseksi, en yrittäisi nostaa sitä hassunhauskalla markkinoinnilla. Ehkä joku voi siinä onnistuakin, mutta todennäköisyys on niin pieni, että omalla lotto-onnellani jätän yrittämisen mieluusti muille.
Toiseksi informaatiotulvamme on lisääntynyt, kun siihen on tullut valtava määrä sotaan liittyvää sisältöä, joka vie ison osan huomiostamme.
Hyvin mietitty ja aikaan sovitettu viesti tavoittaa asiakkaasi, mutta se ei tapahdu helposti. Vaatii todella hyvin mietityn kulman, jotta sisältösi on sotafeediä kiinnostavampaa. Erään tutkimuksen mukaan kohtasimme ennen Ukrainan kriisiä 6000–10 000 markkinointiviestiä joka päivä. Jo tuosta joukosta erottautuminen vaatii taitoa. Nyt, kun huomiomme vie kaiken muun lisäksi sota-aiheinen sisältö, on huomion kiinnittäminen entistä vaikeampaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.
Ihmiset haluavat jossain vaiheessa kuulla muustakin kuin sodasta ja kärsimyksestä, vaikka tilanne Ukrainassa ei olisi muuttunut mihinkään. Se on luonnollista. Ihmismieli suojaa itseään jossain vaiheessa, ettei romahda kaiken tuskan alle.
Miksi tuuttaisit rahaa viestiin, joka ei puhuttele ketään?
Moni voi miettiä, että näin sota-aikaan kannattaa markkinoida mitäänsanomattomalla viestillä, ettei kukaan vaan suutu. Mitäänsanomaton viesti on toki helppo rakentaa, mutta miksi ihmeessä tekisit sen? Miksi tuuttaisit rahaa viestiin, joka ei puhuttele ketään?
Miten siis tehdä markkinointia tässä ajassa? Mieti ensin, mikä on se kulma, jolla haluat tässä maailmantilanteessa erottua, ja käytä maalaisjärkeä pohtiessasi, mikä on sopivaa ja mikä ei.
Kun lopuksi mietit viestillesi sopivia medioita, ota huomioon, mitä muuta sisältöä kyseisistä kanavissa on. Minkä viestin vierestä haluat oman viestisi löytyvän? Haluatko oman brändisi näkyvän samassa feedissä ruumiiden kanssa?
Sosiaalisen median kanavista Twitterssä ja TikTokissa tuntuu olevan eniten sota-aiheista sisältöä. Siksi siellä huomatuksi tuleminen on varmasti vaikeinta: sotaan liittyvä sisältö vie nyt ymmärrettävästi huomion. Facebookissa ja LinkedInissä voit tulla huomatuksi helpommin.
Sopivan markkinointiviestin luominen saattaa juuri nyt tuntua vaikealta. Mutta jos se on suurimpia haasteitasi, kannattaa olla kiitollinen siitä, että sinulla on kaikki niin hyvin. Slava Ukraini!
Markkinoinnin tuloksellisuutta peräänkuulutetaan entistä enemmän, mutta mitä se lopulta tarkoittaa tai markkinointiorganisaatiolta vaatii? Tätä pohtii kolumneissaan Mika Hyötyläinen.