Suomalaisilla yrityksillä riittää keskimäärin runsaasti tekemistä rekrytointimarkkinoinnissaan, uskoo Duunitorin perustaja ja toimitusjohtaja Thomas Grönholm, jonka mukaan liian harvat ymmärtävät hyvän työnantajamielikuvan merkityksen liiketoiminnassa.
Grönholm sanoo, että ongelma koskee lukuisia yrityksiä.
– Monien yritysten rekrymarkkinointi on aivan lapsenkengissä. Puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä, Grönholm sanoo MarkkintoinUutisten haastattelussa.
– Monien yritysten rekrytointi on sitä, että tehdään tyypillinen työpaikkailmoitus, jossa kerrotaan, mitä työnhakijalta edellytetään.
Grönholm uskoo, että paremmalla rekrytoinnilla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti Suomen työllisyyteen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime joulukuussa yli 200 000 työtöntä. Työttömyysaste oli 7,8 prosenttia.
– Uskon, että paremmalla rekrytoinnilla voitaisiin vaikuttaa myös valtiontalouteen. Meillä on pulaa osaavasta työvoimasta, ja se on kasvun este. Yritysten on löydettävä oikeanlaisia osaajia, jos he haluavat kasvaa. Tähän toki liittyy monia työvoimapoliittisia asioita, mutta rekrytointi on yksi tekijä.
Suomessa on monilla aloilla pulaa osaajista. Siksi monilla aloilla käydään kovaa kilpailua työvoimasta. Rekrymarkkinoinnin merkitys korostuu työvoimapulasta kärsivillä aloilla, ja useimmiten näiden alojen yritykset panostavatkin rekrytointiin.
– Markkinat ovat nykyään työntekijälähtöisemmät. Kovista osaajista käydään kilpaa, sillä ilman ilman osaajia ei ole mahdollista kasvaa. Yritysten täytyy luoda hyvää työnantajabrändiä, jotta he pystyvät erottumaan.
Rekrymarkkinointiin panostetaan etenkin it-alan kasvuyrityksissä. Osaajia tarvitaan runsaasti myös muun muassa sosiaali- ja terveyalalla sekä kuntasektorilla.
– Esimerkiksi Supercell erottuu monista muista rekrytoijana. Myös monet muun it-alan yritykset, kuten Vincit ja Futurice, kuuluvat edelläkävijöihin. Heillä on vahva kulttuuri, ja he ovat panostaneet työntekijäkokemukseen, Grönholm sanoo.
Rekrymarkkinoinnissa on tärkeää luoda vahva työnantajabrändi. Yrityksen täytyy tehdä itsestään houkutteleva työnhakijoiden silmissä. Viestiä voi kertoa muun muassa somevideoilla tai blogikirjoituksilla.
Vahvan työnantajabrändin luominen lähtee kuitenkin siitä, että yrityksen kivijalasta eli nykyisestä henkilöstöstä pidetään huolta.
– Kaikki lähtee yrityksen arvoista, kulttuurista ja siitä, mitä yrityksen arjessa tapahtuu. Työnantajabrändillä ei voi erottautua, jos rekrymarkkinointi on vain pinnan kiillottamista. Kun nykyiset työntekijät ovat tyytyväisiä työnantajaansa, he tuovat sen esiin sosiaalisessa mediassa. He markkinoivat ja brändäävät yritystä, Grönholm muistuttaa.
Kun perusta on kunnossa, yrityksen täytyy viestiä itsestään työnantajana monikanavaisesti.
– Silloin tärkeintä on puhutella oikeaa kohderyhmää. Rekrytoinnissa ei ole tärkeintä saada mahdollisimman paljon hakemuksia, vaan saada oikeat ihmiset kiinnostumaan työpaikasta, Grönholm muistuttaa.
