Työskentelen yhteisössä, jossa pitää olla jatkuvasti valmis uusien ideoiden keksimiseen ja kehittelyyn. Jotta se on mahdollista, jokaisella tekijällä on tärkeää olla ymmärrys työnsä merkityksellisyydestä. Uuden sukupolven mediatalon arjessa merkitys rakentuu monesta asiasta.
Merkityksellisyyden tunteen antaa ensinnäkin se, että voimme työskennellä kumppaneiden kanssa, joilla on kanssamme samankaltainen arvopohja. Meille sellaisia kumppaneita ovat kestävään kehitykseen sitoutuneet toimijat, jotka haluavat edistää esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden toteutumista yhteiskunnassamme.
Hyvä yhteistyökumppani inspiroi ja opettaa uutta. Kansallismuseolle otti meihin viime vuonna yhteyttä ja kysyi, voisimmeko tuottaa heille kampanjan liittyen museon uuteen näyttelyyn. Sen tarkoitus oli uudistaa käsityksiämme Suomen historiasta. Päätimme tuottaa kampanjan, koska koimme sen antavan jotain uutta ja mielenkiintoista niin meille kuin yleisöllemme.
Merkityksellisyys syntyy myös siitä, että teemme sisältöä, joka noudattaa journalistin ohjeita ja lisää luotettavan tiedon määrää maailmassa.
Kampanjan tuotannon aikana kuulimme uudenlaisia tarinoita ja huomasimme, kuinka paljon yhteiskunnan valtarakenteet ovat vaikuttaneet historian kirjoittamiseen. Juttukokonaisuutta oli ilo tehdä, kun aihe inspiroi ja tuntui tuovan merkittävän lisän työhömme.
Merkityksellisyys syntyy myös siitä, että teemme sisältöä, joka noudattaa journalistin ohjeita ja lisää luotettavan tiedon määrää maailmassa. Tutkimusten mukaan tiedonvälitys on yksi tehokkaimpia keinoja taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tiedonvälityksen keinoin voi myös levittää merkityksellisyyden kokemusta ihmiseltä toiselle ja luoda yhteisöllisyyttä.
Lue myös: Perustin uuden sukupolven mediatalon, koska olin tyytymätön suomalaisen journalismin tilaan
Toimituksessamme on ollut useita taitavia harjoittelijoita, joiden kanssa olemme pohtineet, miten päästä alkuun journalismin ja median aloilla. Lähdemme liikkeelle kunkin harjoittelijan lähtökohdista ja siitä, että “personal is political”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rohkaisemme harjoittelijaa pohtimaan itseään ja omaa elämäänsä koskettavaa aihetta ja luomaan juttuja sen pohjalta. Kun yhdistämme tähän journalistiset työtavat, syntyy merkityksellistä sisältöä, jossa uudet äänet pääsevät kuuluviin.
Parhaimmillaan julkaisut herättävät keskustelua ja samaistumista yleisössämme. Niin tekijä kuin lukijakin saattaa huomata, että asialla on väliä myös muille. Emme ole yksin tässä maailmassa kokemustemme kanssa.
Merkityksellisyyden kokemusta lisäävät työtavat, jotka uudistavat alan toimintakulttuuria kestävämpään suuntaan pienin askelin.
Entä miten työpaikka voi lisätä merkityksellisyyden kokemusta tekijöidensä arkeen? Tästä on varmasti kirjoitettu paljon tieteellistä sisältöä, mutta kirjoitan nyt ruohonjuuritasolta käsin. Pohdimme jatkuvasti sitä, miten työ tehdään mahdollisimman mielekkääksi.
Omassa arjessani merkityksellisyyden kokemusta lisäävät työtavat, jotka uudistavat alan toimintakulttuuria kestävämpään suuntaan pienin askelin. Tätä varten tuotimme tutkimuksen, jossa perehdyimme yhdenvertaisuuden toteutumiseen media-alalla. Saimme tutkimuksesta paljon tietoa esimerkiksi siitä, miten rakentaa inklusiivista toimintaympäristöä journalistiselle työlle. Tutkimuksen opeista on ollut paljon apua omassa johtamistyössäni ja siinä, miten rakentaa yhteisö, jossa on mukava olla. Se luo minulle suurta merkityksen tunnetta.
Vilma Rimpelä on yrittäjä, toimitusjohtaja ja visuaalisen viestinnän ammattilainen, jonka työn ytimessä ovat sosiaalinen vastuullisuus ja tiimityö. Rimpelä uudistaa ja haastaa journalismin ja median kenttää yhdessä tiiminsä kanssa.
