Eduskunta hyväksyi kilpailukieltosopimuksia koskevat lainsäädäntömuutokset keskiviikkona, millä on iso vaikutus myynnin ja markkinoinnin alaan, jossa kilpailukieltosopimukset ovat hyvin yleisiä.

Lakimuutosten myötä työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle korvaus kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta. Kilpailukieltosopimuksia saa tehdä jatkossakin, mutta tällä kertaa työnantaja joutuu maksamaan rajoitusajalta, mikä parantaa työntekijän asemaa.

Jos rajoitusaika on puoli vuotta tai vähemmän, työnantajan on maksettava ajalta 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta. Puolta vuotta pidemmissä rajoituksissa korvauksen määrä on 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:lla uudistus otettiin vastaan hyvillä mielin.

– Kun kilpailukieltosopimuksen tehnyt työntekijä on vaihtanut työpaikkaa, on hän joutunut itse arvioimaan riskin korvausvastuustaan sekä siitä, onko sopimukselle erityisen painava syy. Työnantajalle riskiä tai seurauksia ei ole ollut, vaikka kilpailukieltosopimukselle ei olisi lain mukaista erityisen painavaa syytä, sanoo MMA:n työsuhdejuristi Taija Numminen tiedotteessa.

Vanha malli kasvatti selkeästi kynnystä työpaikan vaihtamiseen.

– Tämä lakimuutos on myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille erittäin tervetullut. Kilpailukieltosopimuksia on monesti tehty työntekijän kannalta kevein perustein. Aloillamme yleistynyt käytäntö on tarkoittanut työntekijöille merkittävää ansiotulojen vähenemistä ja rajoittanut työpaikan vaihtamista, sanoo MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

MMA kuitenkin toivoo, että työntekijän asemaa parannetaan vielä jatkossakin. Hovinmäen mukaan karenssiajalta pitäisi saada täysi palkka.

– Lakimuutos on askel oikeaan suuntaan. Korvauksen tason tulisi vastata täyttä palkkaa. Hyvä asia on, että työnantajat joutuvat nyt pohtimaan tarkemmin, millaisiin tehtäviin on oikeasti perusteltua asettaa kilpailunrajoitus. Lakimuutos tekee kilpailukieltosopimuksesta myös vähemmän kohtuuttoman työntekijälle, hän päättää.

Lakimuutos koskee 1. tammikuuta 2022 jälkeen tehtyjä kilpailukieltosopimuksia. Vuoden 2023 alusta laki ulottuu myös ennen lakimuutosta tehtyihin sopimuksiin.