Sekä myynnissä että markkinoinnissa voidaan luoda prosesseja, joilla tehostetaan toimintaa ja saadaan keskimäärin parempia tuloksia, mutta jos tekijällä on riittävän huono fiilis, ei paraskaan prosessi tilannetta pelasta.
Prosessi voi ohjata myyjän soittamaan riittävän määrän puheluita oikealle kohderyhmälle, mutta jos myyjällä on huono fiilis, hänen työstään voi olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kontakteja palaa, mutta tulosta ei synny.
Stressi, suru ja ahdistus aiheuttavat tutkitusti aivokemiassa muutoksia ja käytännössä tappavat luovuuden. Vaikka markkinoinnin prosessi pakottaisi tuottamaan jotain, niin huonosti voivan ihmisen tuottama lopputulos on useimmiten väkisin väännettyä eikä vastaa sitä tasoa, mihin ihminen normaalisti pystyisi.
Yhteiskunnassamme on vahva käsitys siitä, että ihmisen pitää pärjätä joka päivä työssään samalla tavalla, mutta se on hyvin epäinhimillinen vaatimus.
Jo yksittäiset huonot yöunet voivat vaikuttaa radikaalisti siihen, miten hyvin työntekijä pärjää työssään, ja jos elämässä tulee vastaan jokin suurempi vastoinkäyminen, ihminen voi olla pitkiäkin aikoja tilassa, jossa hän ei pärjää työssään yhtä hyvin kuin aikaisemmin.
Harva ottaa töistä vapaata, kun kohdalle osuu läheisen menehtyminen, avioero tai vaikkapa lemmikin kuolema.
Työelämässä tunnistetaan jo melko hyvin työperäinen stressi ja osataan mahdollisesti puuttua orastavaan burn outiin, mutta työn ulkopuolisista tunteista ja tapahtumista sekä niiden aiheuttamasta suorituskyvyn alenemisesta ei vieläkään puhuta tarpeeksi.
Useimmat meistä tarvitsisivat enemmän lepoa ja vähemmän suorittamista elämän kriisien osuessa kohdalle, mutta hyvin harva ottaa töistä vapaata, kun kohdalle osuu läheisen menehtyminen, avioero tai vaikkapa lemmikin kuolema.
Pahimmillaan asiasta ei edes mainita työpaikalla esihenkilölle tai työkavereille, vaan yritetään hampaat irvessä väkisin pärjätä töissä kuten ennenkin.
Tälläinen tilanne on todella hankala, koska jos siihen ei pystytä puuttumaan, siitä voi olla haittaa sekä työnantajalle että työntekijälle ja pahimmassa tapauksessa laajemminkin työyhteisölle sekä sidosryhmille.
Yksi yksinkertainen kysymys voi kuitenkin auttaa tunnistamaan tilanteen, minkä jälkeen yhdessä työntekijän kanssa on mahdollista lähteä ratkomaan ongelmia ja näin estää pitkäkestoisemmat ja isommat vahingot
Se kysymys on aidosti läsnäoleva ja kuunteleva “Mitä sinulle kuuluu?”
Lue myös: Tervetuloa vuoteen 2024 – myynnin johtaminen on yhä perseestä!
Jan Porema opiskeli markkinointia neljässä maassa ja palasi myyjäksi Suomeen. Hän törmäsi vanhentuneisiin asenteisiin ja turhiin siiloihin myynnin ja markkinoinnin kentällä. Kolumneissaan Porema ravistelee noita asenteita ja rakenteita sekä osoittaa, mikä alan juhlapuheissa on pielessä.
