Henkilöbrändin rakentaminen on tärkeä osa markkinointia ja myyntiä. Mutta tosiasia on, että luovuus ei kuki joka päivä. Onko kaikki silloin täysin pilalla?

Ei ole. Fakta on nimittäin se, että kukaan meistä ei ole luova nero joka päivä. Somekupla voi kyllä luoda harvinaisen tehokkaasti illuusion siitä, että aivoissamme on nerouden ilotulitus meneillään 24/7.

Joskus paras tapa brändätä itseään on antaa itselleen luvan olla tavallinen. 

‍Marica Thorénin rohkea kolumni henkilöbrändäyksestä osuu naulan kantaan. Thorén kirjoittaa, että voimme menestyä työelämässä ja yrittäjinä ilman brändimme viilaamista huippuunsa joka hetki.

Henkilöbrändin rakentaminen on kuin maraton, jossa jokainen somepostaus on askel kohti henkilökohtaista mestaruutta. Mutta joinakin päivinä myös minusta tuntuu, että olen juuttunut matkalle ilman tietoa päämäärästä, eikä minulla ole energiaa tai näkemyksiä olla mitään mieltä yhtään mistään saatika tuoda mielipidettäni julki. Niinä hetkinä mietin toisinaan myös sitä, mitä väliä minun mielipiteelläni edes on. 

Tänään on sellainen päivä. 

Yritän inspiroitua Instagramista, mutta siellä tapellaan jälleen kerran kylmäkontaktoinnista. Onko se nyt in vai out? Selkeästi out – ja varmasti joku on jo kirjoittanut siitä blogitekstin.

Seuraavaksi yritän herätellä luovuutta kuuntelemalla podcasteja. Anna Perho puhuu Elämänkoulu-podcastissaan hitauden tyranniasta, ja se on kiinnostavaa. Mutta kun yritän pohtia, inspiroiko aihe minua omaan sisällöntuotantooni, huomaan tuijottavani tyhjää ruutua. 

Henkilöbrändin luomisen aiheuttamat paineet voivat tuntua ylivoimaisilta, kun kaikkien odotetaan olevan kilpailijoitaan fiksumpia ja näkemyksellisempiä.

Ehkä hitauden tyrannian voittaminen vaatii hitaan prosessin, ajattelen, mutta pian alkaa tuntua siltä, että olen edelleen kaukana ajatusvirrasta, jota voisin kutsua nerouden ilotulitukseksi. 

Henkilöbrändin luomisen aiheuttamat paineet voivat tuntua ylivoimaisilta, kun kaikkien odotetaan olevan kilpailijoitaan fiksumpia ja näkemyksellisempiä. Joskus paras tapa brändätä itseään on antaa itselleen luvan olla tavallinen. 

Toisinaan meidän kaikkien on syytä Antti Tuiskun tapaan sanoa "en kommentoi", antaa mielikuvituksen levätä ja suunnata näkemyksemme yksinkertaisempiin asioihin, kuten vaikka siihen, mitä tänään syötäisiin.

Jopa Elon Musk istuu varmasti joskus Marsin suunnitelmiensa keskellä miettien, miksi ei vain ota lomaa ja rakenna hiekasta linnaa. Jos hän voisi sanoa "en kommentoi", hän varmasti sanoisi sen.

Henkilöbrändäys on voimakas työkalu, mutta se vaatii myös huoltotaukoja. Kun kaikki odottavat huippusuoritusta joka hetki, on tärkeää muistaa olla armollinen itselleen. 

Joskus paras tapa loistaa on myöntää, että tänään ei ole päivä olla ajatusjohtaja tai näkemyksellinen asiantuntija – ja se on ihan ok.

‍