Sosiaalisen median tuoma auktoriteetti ja uskottavuus on heikentynyt.
Kun viisi vuotta sitten kirjoitti LinkedIniin “minä olen sitä mieltä, että työhyvinvointiin pitää panostaa” tai “3 vinkkiä hyvään LinkedIin-postaukseen”, ihmiset lähes heittäytyivät jalkojen juureen hurraamaan.
Noina aikoina Instagramin sai räjähtämään laittamalla itsestään meikittömän kuvan ja lisäämällä mietelauseen kylkeen. Ja jos mennään ajassa vielä taaksepäin blogien kulta-aikaan, saatoin räjäyttää blogini kävijämäärän kertomalla, mitä olen syönyt tänään (enkä edes vitsaile).
Kun kuka tahansa kaduntallaaja voi esittäytyä somessa vaikkapa aivokirurgina, on yhtäkkiä vaikeaa tietää, mitä uskoa ja keneen luottaa.
Mutta tänä päivänä puhaltavat uudet tuulet. Vaikka vihaan sydämeni pohjasta “ala on saturoitunut nönnönnöö”- tai “erottautuminen on vaikeampaa kuin koskaan lässytilää” -retoriikkaa, joudun aavistuksen oksennus kurkussa käyttämään kyseisiä lauseita.
Nykyään sisältöä on nimittäin tarjolla enemmän kuin vesikelloja jalassa maratonin jälkeen ja tarjolla on jos jonkinmoisia vinkkejä, tilastoja ja mielipiteitä. Siksi on vaikeampaa erottautua muista asiantuntijoista kuin menneinä vuosina. Lisäksi kaiken maailman huijaukset ovat yleistyneet, mikä ei myöskään edesauta luottamuksen rakentumista.
Jos näet kerrostalon kokoisen jäniksen, huomaat sen ja seuraat, minne mokoma suuntaa. Mutta jos kerrostalon kokoisia jäniksiä on satoja, totut niihin etkä enää huomioi niitä. Nyt meillä on somekanavat täynnä kerrostalon kokoisia jäniksiä.
Kun kuka tahansa kaduntallaaja voi esittäytyä somessa vaikkapa aivokirurgina, on yhtäkkiä vaikeaa tietää, mitä uskoa ja keneen luottaa. Luottamuksen rakentaminen asiantuntijana, yrittäjänä ja yrityksenä on entistä vaikeampaa.
Hyödynnä muiden ihmisten yleisöjä tekemällä yhteistyötä ja ole esillä heidän kanavissaan.
Mikä siis ratkaisuksi, jos olet aidosti oman alasi varteenotettava asiantuntija ja haluat tuoda sanomaasi esille? Sosiaalisesta mediasta poistuminen ja leimaaminen turhaksi pröystäilyksi?
Ehei – minä en ainakaan aio poistua. On aika ottaa käyttöön järeämpiä keinoja.
Suosittelen lämpimästi tekemään näkemyksellisempää sisältöä ja näyttäytymään muuallakin kuin omissa kanavissa. Tässä muutama vinkki:
1. Sano heipat geneeriselle sisällölle. On aika kertoa sinun näkemyksesi. Geneeristä saa mistä vaan, mutta sinun näkemyksiä ei (jos olet hyvä siinä, mitä teet). Ja jos käytät tekoälyä apunasi, niin personoi sisältöäsi edes vähän, pliis!
2. Tee yhteistyötä muiden kanssa. Älä nojaa siihen, että kasvatat yleisöäsi tuottamalla sisältöä vain omiin kanaviisi. Hölmö paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Hyödynnä siis muiden ihmisten yleisöjä tekemällä yhteistyötä ja ole esillä heidän kanavissaan.
3. Hyödynnä PR:ää ja mediaa. Jaa tarinaasi ja asiantuntijuuttasi paitsi sosiaalisessa mediassa myös kanavissa, joihin kuka tahansa ei pääse jauhamaan ja jotka rakentavat uskottavuutta tehokkaasti. Vai kumpaan luotat enemmän: tyyppiin, joka jakaa tarinaansa ja osaamistaan vain sosiaalisessa mediassa, vai tyyppiin, joka tekee saman myös Hesarissa tai Huomenta Suomessa?
Sitähän minäkin.
PR:n ja brändäyksen ammattilainen, yrittäjä ja kirjailija Taru Tammikallio käsittelee kolumneissaan vahvaa, kestävää kasvua luovaa brändiä sekä alan ilmiöitä. Tammikallio pohtii muun muassa, miksi yritykset vannovat rohkean brändin nimeen, mutta pelkäävät sanoa tärkeitä asioita. Entä miksi arvot on haastavaa viedä käytäntöön saakka?