Suomalaiset ovat ottaneet ilmastonmuutokseen liittyvät huolet tosissaan ja muuttaneet omaa kulutustaan ja elämäntapojaan aiempaa kestävämmäksi, mutta mitkä ovat olleet suomalaisten suosituimmat keinot muuttua entistä ekologisemmaksi?
MarkkinointiUutiset ja tutkimustoimisto IROResearch selvittivät kysymykseen vastauksen. Tutkimukseen vastasi tuhat suomalaista, joilta kysyttiin myös, ovatko he valmiita tekemään aiempaa kestävämpiä valintoja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin tulosten myötä. Tutkimuksen mukaan monet suomalaiset ovat jo tehneet tai ovat valmiita tekemään ekologisia valintoja.
IROResearchin toteuttaman kyselyn mukaan kierrättäminen on suomalaisten yleisin tapa osallistua ilmastotalkoisiin. Suosittuja keinoja ovat myös pikamuodin karsiminen ja suomalaisen tuotannon suosiminen.
Koronapandemian mukana tulleet ilmiöt vaikuttanevat osittain tuloksiin, sillä tutkimuksen mukaan esimerkiksi lentämisen ja autoilun vähentäminen on ollut yllättävän suosittu tapa vaikuttaa.
1. Kierrättäminen (80 prosenttia)
Neljä viidestä suomalaisesta sanoo kierrättävänsä. Kahdeksan prosenttia on valmis kierrättämään, ja 12 prosenttia ei ole kierrättänyt tai ole valmis kierrättämään.
Kierrättäminen on vahvoilla kaikissa ikäluokissa, mutta etenkin 18–24-vuotiaiden ikäluokassa kierrättämisen merkitys ymmärretään poikkeuksellisen hyvin: heistä 82 prosenttia kierrättää, 16 prosenttia on valmis kierrättämään ja vain kaksi prosenttia ei kierrätä tai ole valmis kierrättämään.
Asiaan negatiivisimmin suhtautuvat 35–54-vuotiaat, joista 15 prosenttia ei ole kierrättänyt tai ole valmis kierrättämään. Tässäkin ikäluokassa kierrättämistä on kuitenkin tehnyt yli 80 prosenttia vastaajista.
Nuorimmat ikäryhmät ovat avoimia myös ostamaan kierrätettyjä tavaroita, mikä näkyy muun muassa second hand -markkinan kasvamisena. Tutkimuksen mukaan suomalaisista 49 prosenttia on ostanut tavaroita kierrätettynä ja 19 prosenttia on valmis ostamaan. 18–44-vuotiaista 57 prosenttia on jo ostanut, kun taas vanhemmissa ikäluokissa jäädään alle 50 prosenttiin.
2. Pikamuodin vähentäminen (70 prosenttia)
Toiseksi yleisimpänä keinona on pikamuodin ostamisen vähentäminen. Pikamuodilla tarkoitetaan vaatealan haaraa, jossa korostuvat halvat hinnat ja nopea tavarankierto. Pikamuoti pitää sisällään useita ongelmakohtia, joista yksi on isot ilmastopäästöt.
70 prosenttia suomalaisista sanoo vähentäneensä pikamuodin ostamista. 18–24-vuotiaista näin sanoo jopa 81 prosenttia. Kaikista vastaajista 10 prosenttia on valmis vähentämään, ja 20 prosenttia sanoo, ettei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään.
3. Suomalaisen tuotannon suosiminen (68 prosenttia)
Suomalaisen tuotannon suosiminen liittyy vahvasti myös edelliseen kohtaan, pikamuodin vähentämiseen. Suomessa tuotetut tuotteet ovat muun muassa logistiikan näkökulmasta ympäristöystävällinen vaihtoehto, ja yli kaksi kolmesta suomalaisesta sanookin suosivansa suomalaista. 55–64-vuotiaat suosivat tutkimuksen mukaan ahkerimmin, sillä heistä näin tekee 73 prosenttia.
Toisesta päästä löytyvät 18–24-vuotiaat ja 35–44-vuotiaat, joissa molemmissa 63 prosenttia sanoo suosivansa kotimaista tuotantoa. Ikäryhmät erottaa kuitenkin se, että 18–24-vuotiaista 27 prosenttia on valmis muuttamaan asian, kun taas 35–44-vuotiaista samaan on valmis 16 prosenttia.
4. Lentämisen vähentäminen (57 prosenttia)
Yli puolet suomalaisista on vähentänyt lentämistä, mutta lukema voisi olla erilainen ilman matkustusta karsinutta pandemiaa. Joka tapauksessa 57 prosenttia on vähentänyt lentämistä, ja se on ilmaston näkökulmasta erittäin positiivinen asia. 11 prosenttia on valmis vähentämään, ja 37 prosenttia ei ole vähentänyt tai ole vähentämässä lentämistä.
Ikäluokittain erot ovat pieniä. 25–43-vuotiaat ovat vähentäneet vähiten (53 prosenttia vähentänyt) ja 55–64-vuotiaat eniten (60 prosenttia).
5. Autoilun vähentäminen (56 prosenttia)
Pandemia on vaikuttanut myös autoiluun, mutta myös polttoaineen pitkään kohonneella hinnalla ja joukkoliikenteen merkitystä korostavalla viestinnällä on varmasti ollut osansa muutoksessa. 56 prosenttia vastaajista sanoo vähentäneensä autoilua, ja 14 prosenttia sanoo olevansa valmis vähentämään. 30 prosenttia ei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään.
Yli 65-vuotiaat ovat vähentäneet eniten (67 prosenttia vähentänyt), ja 25–44-vuotiaat löytyvät toisesta päästä (46 prosenttia).
Alueittain erot ovat luonnollisesti suuria. Uudellamaalla kaksi kolmesta on vähentänyt autoilua, kun taas Keski-Pohjanmaalla saman sanoo tehneensä vain noin joka neljäs ihminen.
IROResearchin kyselyssä kysyttiin myös, ovatko vastaajat hankkineet vähäpäästöisempää autoa tai harkisevatko sellaisen ostamista. 21 prosenttia on ostanut, ja 33 prosenttia on valmis ostamaan. Melkein puolet vastaajista ei ole ostanut tai ole edes valmiita ostamaan.
5. Kuluttamisen vähentäminen kokonaisuudessaan (56 prosenttia)
Jaetulle viidennellä sijalla on kuluttaminen kokonaisuudessaan. Yli puolet sanoo vähentäneensä kuluttamista, ja 16 prosenttia on valmis vähentämään. 28 prosenttia ei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään.
Ikäluokittain erot ovat pieniä, mutta eniten kuluttamista ovat vähentäneet yli 65-vuotiaat (60 prosenttia vähentänyt) ja 18–24-vuotiaat (58 prosenttia). Nuorimmat ikäluokat ovat vanhempia valmiimpia vähentämään.
6. Matkailun vähentäminen (53 prosenttia)
Muun muassa pandemialla on varmasti ollut vaikutusta matkailun vähentämiseen. Yli puolet suomalaisista on vähentänyt matkailua, ja joka kymmenes kertoo olevansa valmis vähentämään. 37 prosenttia puolestaan ei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään.
18–24-vuotiaat ovat vähentäneet eniten: 56 prosenttia heistä sanoo näin. Vähiten ovat vähentäneet 25–34-vuotiaat (49 prosenttia).
7. Sähkön kulutuksen vähentäminen (47 prosenttia)
Sähkön kulutus on iso saastuttaja, ja ihmiset pystyvät pienillä teoilla vähentämään omaa kulutustaan ja auttamaan näin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi energiatehokkaiden kodinkoneiden hankkiminen, led-lamppujen käyttäminen tai tarpeettomien valojen sammuttaminen ovat keinoja vähentää omaa sähkön kulutustaan.
Helpoista keinoista huolimatta vain 47 prosenttia vastaajista sanoo vähentäneensä omaa sähkön kulutustaan. 23 prosenttia on valmis vähentämään, ja 30 prosenttia ei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään. Vanhemmat ikäluokat, yli 55-vuotiaat, ovat vähentäneet eniten: heistä 55 prosenttia on jo vähentänyt. Vähiten ovat vähentäneet 25–34-vuotiaat (37 prosenttia).
8. Lihansyönnin vähentäminen (44 prosenttia)
Lihansyönti on kyselyn mukaan vähentynyt yllättävän paljon, sillä jopa 44 prosenttia kertoo jo vähentäneensä sitä. Lukemaa voidaan pitää merkittävänä, sillä kyseessä voi olla iso elämäntapamuutos. Tämä on myös ilmaston näkökulmasta merkittävä asia, sillä esimerkiksi naudanliharuokien ilmastokuorma on noin neljä kertaa suurempi kuin kasvisruoalla.
16 prosenttia vastaajista on valmis vähentämään, ja 40 prosenttia ei ole vähentänyt tai ole valmis vähentämään. 18–24-vuotiaista 55 prosenttia on vähentänyt, kun taas 45–55-vuotiaista saman on tehnyt vain 37 prosenttia.
9. Kodin energianlähteen muuttaminen (34 prosenttia)
Ilmastotalkoissa merkittävä tekijä on myös se, miten rakennuksia lämmitetään. Yksityishenkilöt voivat tehdä suuren teon vaihtamalla kodin lämmityksen esimerkiksi maalämpöön. Kyseessä on kuitenkin yleensä hintava ja vaivalloinen prosessi, mikä hidastaa siirtymää, vaikka pitkässä juoksussa käyttäjä saakin vaihdoksesta useimmiten taloudellista hyötyä.
Tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on jo vaihtanut kodin energianlähteensä aiempaa ekologisempaan vaihtoehtoon. Noin joka neljäs on valmis vaihtamaan.
10. Rahan lahjoittaminen (6 prosenttia)
Yksi keino vaikuttaa on myös suoraan rahan lahjoittaminen. Esimerkiksi erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille voi tehdä lahjoituksen, joka kohdistetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Rahaa voi usein lahjoittaa myös omien verkko-ostostensa yhteydessä kompensoidakseen päästöt.
Suomalaiset eivät ole kuitenkaan lahjoittaneet ahkerasti, sillä vain kuusi prosenttia kertoo antaneensa rahaa. 26 prosenttia on kuitenkin valmis lahjoittamaan. Valtaosa, 68 prosenttia, ei ole kuitenkaan lahjoittanut tai ole valmis lahjoittamaan.
Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
