Krääsäverkkokauppojen markkinointi on silkkaa manipulointia. Niiden mainokset vilisevät valheellisia alennuksia, ostokiirettä luovia psykologisia ansoja ja koukuttavia pelillistettyjä elementtejä, joiden ainoa tarkoitus on saada kuluttajat ostamaan mahdollisimman paljon ja nopeasti. Tämä on samaa taktiikkaa, jota käytetään uhkapeli- ja pikavippimarkkinoinnissa. Tällaista harhaanjohtamista ei pidä hyväksyä.

Erityisen häikäilemättömäksi tilanteen tekee se, että markkinointia kohdistetaan aggressiivisesti alaikäisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin. Sosiaalinen media on täynnä vaikuttajia, jotka mainostavat ultrapikamuotia ja kertakäyttökrääsää piilottamalla tuotteiden todelliset kustannukset ympäristölle ja ihmisoikeuksille.

Suomalaiset yritykset noudattavat tiukkoja kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevia sääntöjä, mutta krääsäverkkokaupat kiertävät niitä härskisti.

Kuluttajat eivät saa rehellistä kuvaa ostoksiensa laadusta tai ympäristöjalanjäljestä, ja vastuu  krääsätalouden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista sysätään yksilöille, vaikka ongelma on rakenteellinen ja vaatii poliittisia päätöksiä.

Kyse ei ole pelkästään moraalisesta ongelmasta vaan myös törkeästä kilpailun vääristämisestä. Suomalaiset yritykset noudattavat tiukkoja kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevia sääntöjä, mutta krääsäverkkokaupat kiertävät niitä härskisti. Ne välttelevät tullimaksuja, myyvät terveydelle vaarallisia tuotteita ja tekevät palautusprosessit tahallaan vaikeiksi hämärtämällä yhteystietojaan.

Jos suomalainen kauppa toimisi samoin kuin Temu ja Shein, sen pääkonttorin edessä olisi bussilastillinen viranomaisia laittamassa sen pillit pussiin. Tämä ei ole reilua kilpailua, vaan sääntelyn tietoista vesittämistä, joka rapauttaa kotimaisten yritysten toimintamahdollisuuksia.

Suomeen saapuu päivittäin yli 70 000 krääsäpakettia Kiinasta.

Krääsäkaupan todelliset kustannukset näkyvät ympäristössä ja yhteiskunnassa. Pelkästään Kiinasta Suomeen lennätettävien pikkupakettien määrä on kasvanut 13-kertaiseksi vuodessa, ja niiden keskihinta on vain kuusi euroa. Päivittäin Suomeen saapuu yli 70 000 krääsäpakettia Kiinasta. Tämä on ympäristölle kestämätöntä ja tuottaa valtavia määriä jätettä.

Lisäksi monet Kiinasta tuodut tuotteet ovat paljastuneet terveydelle vaarallisiksi. Näin on tapahtunut erityisesti lapsille suunnattujen tuotteiden kohdalla. Sallimmeko todella tämän jatkua?

Ranska on jo ottanut askeleita krääsäkaupan suitsimiseksi kieltämällä ultrapikamuodin mainonnan.

Ranska on jo ottanut askeleita krääsäkaupan suitsimiseksi kieltämällä ultrapikamuodin mainonnan. Suomella ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi. Meidän on tehtävä selkeitä poliittisia päätöksiä, jotka kieltävät ultrapikamuodin ja krääsäkaupan harhaanjohtavan mainonnan. Kuluttajien oikeudet, ympäristön kestävyys ja kotimaisten yritysten tulevaisuus ovat vaakalaudalla.

Käynnissä oleva Krääsätalous kuriin kansalaisaloite vaatii eduskuntaa kieltämään ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan. Halusin itse tehdä asialle jotain konkreettista, joten olen mukana yhtenä aloitteen vireillepanijoista yhdessä Jukka Kurttilan, Jenni Rotosen, Julia Thurénin, Aku Varamäen, Sissi Penttilän, Miia Porkkalan, Minna Vanhala-Harmasen ja Riku Eskelisen kanssa. Nyt on aika toimia – allekirjoita ja ole mukana laittamassa krääsätalous kuriin. Jotta aloite etenee eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsee 50 000 allekirjoitusta.