Viestintätoimisto Drum teki kesällä mielenkiintoisen lisäyksen henkilöstöönsä, kun yritys palkkasi toimittajana tunnetuksi tulleen Jussi Erosen.
Erosen ansioluettelo on näyttävä: hän on työskennellyt eri mediataloissa 25 vuoden ajan monissa eri rooleissa toimien muun muassa MTV Uutisten ja SuomiAreenan toimituspäällikkönä, 45 minuuttia -ajankohtaisohjelman vastaavana tuottajana ja Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehenä. Tutkivana toimittajana ja tuottajanakin työskennellyt Eronen on paljastanut muun muassa Wincapita-pyramidihuijauksen yhdessä Salla Vuorikosken kanssa.
Eronen on saanut työstään myös lukuisia palkintoja, kuten Suuren Journalistipalkinnon Wincapita-jutuista, Päätoimittajien yhdistyksen journalistipalkinnon ja Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon.
Huipputoimittajan siirtyminen mediasta toimistopuolelle on yllättävää, mutta ei täysin poikkeuksellista. Eronen sanoo, että alan vaihdon taustalla on tietynlainen uteliaisuus.
– Haluan katsoa maailmaa laajemmin. Takanani on 25 vuotta eri mediataloissa, joten halusin nähdä, miltä maailma näyttää erilaisissa organisaatioissa ja mitä niiden konepellin alla tapahtuu. Aiemmin olen saanut koputella organisaatioiden ovia mikrofonien kanssa, nyt saan olla ovien toisella puolella, Eronen avaa ratkaisuaan MarkkinointiUutisten haastattelussa.
Takanani on 25 vuotta eri mediataloissa, joten halusin nähdä, miltä maailma näyttää erilaisissa organisaatioissa ja mitä niiden konepellin alla tapahtuu
Drumille Eronen palkattiin johtavaksi viestintäkonsultiksi, johon hänellä on erinomaiset eväät. Vuosien työ erilaisissa ajankohtaistoimituksissa on opettanut konkaritoimittajalle paljon yhteiskunnasta, jonka tunteminen on viestinnässä kaiken a ja o.
– Yhteiskunnallinen osaaminen on Drumilla todella tärkeää, koska Drum on yhteiskunnalliseen viestintään keskittynyt toimisto. Meillä on vahva osaaminen muun muassa kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoihin.
Eronen saa tuoda Drumilla asiantuntijuuttaan esiin monipuolisesti, sillä johtavan viestintäkonsultin toimenkuva on laaja.
– Työhöni kuuluu muun muassa johdon sparrausta isoissa organisaatioissa – aina julkishallinnon organisaatioista yksityisiin yrityksiin ja järjestöihin – ja tietenkin myös strategista yhteiskunnallisen viestinnän rakentamista. Olen ollut talossa vasta elokuun alusta, joten toimenkuvani kehittyy vielä ajan myötä.
Monipuolisesta toimittajataustasta on monenlaista hyötyä viestinnän parissa. Eronen tuntee niin lehdet, digikanavat kuin televisionkin. Hän ymmärtää kohderyhmäajattelun. Hän osaa tuoda viestin esiin selkeästi vastaanottajasta riippumatta. Hän osaa määrittää viestin ytimen, joka herättää lukijan tai katsojan mielenkiinnon.
– Olen saanut tehdä mediahommia monikanavaisesti. Voisi sanoa, että minulla on median moniottelijan tausta. Yhtä tärkeää on se, että minulla on ollut monenlaisia toimenkuvia, joihin lukeutuu paljon johtamista ja kehittämistä, hän sanoo.
Olen saanut tehdä mediahommia monikanavaisesti. Voisi sanoa, että minulla on median moniottelijan tausta.
Erosella on myös sellaista kokemusta, jota harvalta viestinnän ammattilaiselta löytyy. Hän on nimittäin ollut itse uutisoinnin kohteena molempien iltapäivälehtien lööpeissä ja saanut sitä kautta tärkeää oppia muun muassa kriisiviestinnästä.
Eronen joutui lööppeihin vuonna 2016, jolloin hän erosi Ylen toimituksesta sananvapauteen liittyneiden näkemyserojen takia. Ylen silloinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli ollut mukana muokkaamassa valtionyhtiö Terrafamea koskevaa juttua ja päättänyt lopettaa jatkouutisoinnin aiheesta, kun silloinen Suomen pääministeri Juha Sipilä oli ollut aiheesta yhteydessä Ylen toimitukseen. Sipilän sukulaisten omistama yritys oli saanut ison sopimuksen Terrafamen kanssa, mutta pääministeri painotti, ettei hänellä ollut mitään tekemistä sopimuksen teon kanssa.
– Tämä kohu opetti minulle, että täytyy seistä omien sanojen ja tekojen takana. Läpinäkyvyys on viestinnässä hyvin tärkeää, Eronen kiteyttää.
Eronen on vuosikaudet seurannut sivusta, kuinka organisaatiot viestivät. Hän on oppinut tuntemaan suomalaisen viestinnän vahvat kohdat mutta myös sudenkuopat, joita hän haluaa uudessa työssään ratkoa.
Yhtenä kehityksen kohteena Eronen näkee tekemättömän viestinnän, jolla hän tarkoittaa etenkin puutteellista ja vaikeaselkoista viestintää.
– Tekemätöntä viestintää on paljon. Merkittävillä organisaatioilla voi olla hyvin vanhanaikaiset verkkopalvelut tai tapa puhutella ihmisiä byrokraattisella ajattelutavalla. Viestinnän pitäisi ensisijaisesti olla selkeää, hän sanoo.
– Toinen asia on viestinnän puute. Esimerkiksi kaupungit saattavat olla viikkokausia hiljaa keskeneräisistä ja viivästyneistä rakennushankkeista, jolloin veronmaksajat eivät saa tietää sitä, milloin heille tärkeät palvelut ovat taas käytössä.
Etenkin näinä poikkeusaikoina viestinnän pitäisi kuulua jokaisen organisaation ytimeen ja olla korkeimmalla mahdollisella tasolla. Eronen painottaa, että tässä mielessä johtajien rooli on vain kasvanut pandemia-aikana.
– Viestintä on johtamista ja johtaminen viestintää. Jos viestintä ei ole laadukasta, silloin ei ole johtaminenkaan. Korona-aikana viestinnän merkitys on maksimitasoa, sillä pandemia koskettaa jokaista. Viestinnän suunnittelun pitäisi olla tällöin A-luokkaa.
Kokonaisuudessaan suomalainen viestintä kuitenkin tyydyttää kaiken nähnyttä mediataituria. Erityisen tyytyväinen hän on kehitykseen, jota tapahtuu koko ajan.
– Suomessa tehdään paljon korkealaatuista, kansainvälisen tason viestintää. Taso totta kai vaihtelee organisaatioiden välillä, mutta kokonaisuus on vakuuttava. Viestintä on kasvava toimiala, jossa uskotaan vahvaan tulevaisuuteen. Ihmiset odottavat koko ajan entistä laadukkaampaa viestintää, ja siksi viestinnän tarve kasvaa, Eronen päättää.
