Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja kestävyyshaasteita, ja suomalaistutkijat ovat nyt kehittäneet pilottihankkeessa luontojalanjälkimittaria yrityksille. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä menetelmällä kartoitettiin S-ryhmän luontohaittoja. Hanke on kansainvälisestikin uraauurtava, kerrotaan tiedotteessa.

Laskentamenetelmän kehitystyötä rahoittavat itse pilottikohteena oleva S-ryhmä ja Sitra. Tutkimushankkeen lopputuloksena syntyy avoimesti julkaistava menetelmä, jota mikä tahansa yritys tai organisaatio voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin.

– Yritysten hiilijalanjäljen laskeminen on jo arkipäivää. Tämä hanke osoittaa, että yrityksille voidaan laskea myös luontojalanjälki. S-ryhmän kaltainen, monella eri toimialalla toimiva yritys oli mallin kehittämisen kannalta avainasemassa, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho tiedotteessa.

Toisin kuin ilmastotyössä, luontotyössä vaikutukset ympäristöön ovat hyvin paikallisia.

Hiljattain julkaistu hankkeen väliraportti kertoo, että S-ryhmän ja sen hankintaketjun luontojalanjäljestä suurimman osan muodostavat elintarvikkeet ja polttoaineet.

Monimutkaisten hankintaketjujen kautta valtaosa suomalaisten kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista syntyy Suomen ulkopuolella eri puolilla maapalloa. Talouskirjanpitoon ja Suomen kansainvälisen kaupankäynnin tietoihin perustuvan laskentamallin mukaan yli 90 prosenttia S-ryhmän globaalista luontojalanjäljestä kohdistui Suomen ulkopuolelle muun muassa Indonesian ja päiväntasaajan seudulle, Espanjaan, Välimeren seudulle ja Brasiliaan.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa muistuttaa, että toisin kuin ilmastotyössä, luontotyössä vaikutukset ympäristöön ovat hyvin paikallisia.

– Raportti osoittaa tarpeen entistä vahvemmalle yhteistyölle samalla maantieteellisellä alueella toimivien yritysten ja kumppaneiden kanssa. Samalla yritysten on ryhdyttävä rakentamaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja luontohaittojen pienentämiseksi, hän toteaa tiedotteessa.

Aihe on ajankohtainen, sillä maailman maat sopivat joulukuussa Montrealin luontokokouksessa uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Kokouksessa linjattiin myös, että jatkossa suurten yritysten on esitettävä luontohaittavaikutuksensa. Myös Suomessa valmistellaan parhaillaan kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja sen toimeenpano-ohjelmaa.

Hankkeessa luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon. Laskentamallia kehitetään ja tarkennetaan edelleen, mutta mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun.