Markkinointi- ja viestintäala sekä muut vastaavat luovat alat kiinnostavat toimialan vaihtamista harkitsevia eniten, kertoo Baronan teettämä tuore työelämätutkimus. Noin 21 prosenttia kokonaan toiselle toimialalle siirtymistä harkitsevista näki markkinoinnin ja viestinnän kaikkein kiinnostavimpana. Vuodentakaisessa kyselyssä osuus oli 13 prosenttia, joten kasvua on huimasti.
Valmiiksi markkinointialalla työskentelevät myös voivat tutkimuksen mukaan paremmin kuin monella muulla alalla. 73 prosenttia vastaajista antoi henkiselle hyvinvoinnilleen ja onnellisuudelleen arvosanan 5–7 seitsenportaisella asteikolla.
Markkinointi- ja viestintäalojen työnantajat saavat tutkimuksen parhaan arvosanan työntekijöiden osaamisen kehittämisestä.
Markkinointi- ja viestintäalojen työnantajat saavat tutkimuksen parhaan arvosanan työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Arvosanojen keskiarvo on alalla 7,7, kun kaikkien vastausten keskiarvo on 7,2.
Kyselyn perusteella markkinointi- ja viestintäalalla myös työnantajien tarjoama hyvinvoinnin tuki on valmiiksi hyvällä tasolla, sillä 31 prosenttia alan vastaajista kertoo, ettei tarvitse juuri nyt mitään tällaista tukea työnantajalta. Luku erottuu selvästi edukseen muihin toimialoihin nähden.
Omassa työssään merkitykselliseksi markkinointi-, viestintä- ja media-alalla nähtiin muita aloja selvemmin itsensä toteuttaminen, jonka koki merkitykselliseksi 37 prosenttia alan vastaajista.
Taloudellisen turvan ja toimeentulon merkitys sen sijaan nähtiin pienemmäksi kuin useimmilla muilla aloilla, vaikka senkin nosti merkitykselliseksi 88 prosenttia alan vastaajista. Myös työn merkitys elämän ja arjen rutiineihin oli vastausten perusteella markkinointi- ja viestintäalalla muihin aloihin nähden vähäisempi.
Työpaikan vaihtamista kertoi tutkimuksessa harkitsevansa 32 prosenttia markkinointi- ja viestintäalan työntekijöistä. Luku on toiseksi alin, sillä vain teollisuudessa vaihtamishalu on pienempi. Vertailun vuoksi esimerkiksi matkailu-, majoitus- ja ravintola-alalla työpaikan vaihtoa harkitsee 55 prosenttia vastanneista.
Markkinointi- ja viestintäalalla työpaikan vaihtoon ajaa ensisijaisesti palkka, jonka mainitsi syyksi 79 prosenttia vastaajista. Uran ja etenemismahdollisuuksien perässä työpaikkaa vaihtaisi 58 prosenttia vastaajista. 42 prosenttia alan vastaajista olisi valmis vaihtamaan myös sisällöltään merkityksellisempään tehtävään, mikä sekin korostuu muihin aloihin nähden.
Vetovoimatekijöissä korostui muihin aloihin nähden myös monimuotoisuuden toteutuminen
Työtehtävien sisällöt sen sijaan eivät ole keskeinen syy vaihtaa työpaikkaa toisin kuin monella muulla alalla. Esihenkilötyö ja lähijohtaminen ovat myös selvästi muita aloja merkityksettömämpiä syitä työpaikan vaihtoon.
Nykyisen työpaikan keskeisiksi vetovoimatekijöiksi nähtiin työtehtävän sisältö ja joustavat työskentelymahdollisuudet, joista jälkimmäisen suhteen ala erottui selvästi monista muista toimialoista. Nykyisen työpaikan vetovoimatekijöissä korostui muihin aloihin nähden myös monimuotoisuuden toteutuminen.
Markkinointi-, viestintä- ja media-alalla ollaan verrokkialoista kaikkein valmiimpia muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Tätä harkitsee 24 prosenttia alan vastaajista.
51 prosenttia uskoo vaihtavansa vielä jopa kokonaan toimialaa työuransa aikana.
Vain 39 prosenttia markkinointi- ja viestintäalan vastaajista uskoo siihen, ettei oma työelämä tule juuri muuttumaan tämän vuoden aikana. Kahdeksan prosenttia uskoo olevansa vaarassa joutua kokonaan lomautetuksi. Osuus on korkein kaikista toimialoista.
Yli puolet koki työn mielekkyyden parantuneen.
Negatiivisesti markkinointi- ja viestintäalan työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaa kaikille aloille yleisten toimeentulon haasteiden lisäksi huoli maailman tilasta, perheeseen tai muihin sosiaalisiin suhteisiin liittyvät huolet, sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja epävarmuus työsuhteen jatkumisesta.
54 prosenttia alan vastaajista koki, että koronapandemian aikana työn kuormittavuus lisääntyi, mutta toisaalta samalla 69 prosentin mielestä työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut, ja yli puolet koki myös työn mielekkyyden parantuneen.
Markkinointi- ja viestintäalalla tai muulla luovalla alalla työskentelevät tietävät muita huonommin, millaista osaamista he tarvitsisivat lisää. Kaikilla aloilla ajanpuute on keskeisin este uuden oppimisen tiellä. Markkinointi- ja viestintäalalla korostuvat kuitenkin muihin toimialoihin nähden myös koulutuksen ja kurssien hinnat.
Työelämätutkimuksessa haastateltiin marras-joulukuun taitteessa yli kahta tuhatta 18–67-vuotiasta työelämässä olevaa suomalaista, jotka edustavat työelämässä olevia sukupuolen, iän ja asuinpaikan osalta. Barona teetti tutkimuksen nyt kolmatta kertaa.
Noin kolme prosenttia vastaajista työskenteli valmiiksi markkinoinnissa, viestinnässä, media-alalla tai vastaavalla luovalla alalla.
