Twitter tiedotti tammikuun alussa jäädyttäneensä Donald Trumpin henkilökohtaisen tilin. Samoihin aikoihin Facebookin perustaja Mark Zuckerberg julkaisi tilillään päivityksen, jossa kertoi presidentin Facebook- ja Instagram-tilien jäädyttämisestä. Myös Snapchat päätti seurata samaa linjaa.

Zuckerbergin ja Twitterin tiedotteiden mukaan Trump on rikkonut somealustojen sääntöjä toistuvasti, joten yhtiöt näkivät parhaaksi estää presidentin käyttäjätilit.

Helsingin yliopiston viestinnän ja teknologian tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen sanoo, että somejätit eivät estäneet presidenttiä hetken mielijohteesta. Yhtiöissä on puntaroitu päätöksen seurauksia – mediakohua ja Trumpin leirin uhriutumista – tarkasti.

– Yhtiöt olivat varmasti harkinneet asiaa pitkään, ja he tiesivät, mitä siitä seuraa. Mediamylläkkää, vastakkainasettelua ja sananvapauteen liittyviä kysymyksiä, Laaksonen luettelee.

Twitterin ja Facebookin tekemien päätösten on sanottu olevan ongelmallisia sananvapauden näkökulmasta, mutta asia ei ole niin mustavalkoinen.

– Yksityiset yritykset saavat tehdä, mitä haluavat. He saavat päättää asiakkaansa. Lainopillisesti heillä ei ole vastuuta tarjota tilaa kenellekään, Laaksonen muistuttaa.

– Toisaalta jos ajatellaan koko infrastruktuuria eli katsotaan somealustojen roolia yhteiskunnassa, niin ne ovat luoneet merkittävän pohjan etenkin poliittiselle keskustelulle. Korkeassa asemassa olevat toimijat voivat vaikuttaa julkisuuden keskustelunaiheisiin, joten teknologiajäteillä on paljon valtaa.

Joka tapauksessa Twitterin ja Facebookin linjaus nostaa esiin kysymyksen siitä, päättävätkö sosiaalisen median alustat jatkossa, ketkä menestyvät politiikassa ja ketkä eivät. Esimerkiksi Trumpin poliittinen tie olisi ollut huomattavasti kivisempi ilman sosiaalisen mediaa.

– Trumpin ympärille ei olisi syntynyt yhtä isoa kansanliikettä ilman sosiaalista mediaa.. Twitterillä on ollut iso rooli Trump-ilmiön rakentamisessa. Trump on osannut hyödyntää alustaa, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että poliitikon blokkaaminen sosiaalisen median kanavassa ei ole mitenkään poikkeuksellista. Suomessa Twitter on muun muassa rajoittanut perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon tiliä. Halla-aho sai niin sanotun shadow bannin, joten hänen tiliään ei poistettu kokonaan, vaan sen näkyvyyttä rajoitettiin.

– Onkin mielenkiintoista, että tämä asia (Trumpin blokkauksesta noussut kohu)  nousi esiin nyt. Trump on vain jäävuoren huippu. Tällaista toimintaa on nähty ympäri maailman, mutta nyt kun kyseessä oli Yhdysvaltain presidentti, huomio moninkertaistui, Laaksonen pohtii.