Työsopimuslakiin on vireillä muutos, jonka mukaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuviin kilpailukieltosopimuksiin liittyisi jatkossa työnantajalle maksuvelvollisuus. Kilpailukieltosopimuksilla tarkoitetaan työsopimuksen ehtoja tai erillisiä sopimuksia, joilla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevalle työnantajalle.
Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä, ja muutos tulisi voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Myös jatkossa kilpailukiellolle olisi aina oltava erityisen painava syy.
Lakimuutoksen mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle kilpailukieltoajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukieltoaika on korkeintaan kuusi kuukautta. Jos aika taas on yli kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava 60 prosenttia palkasta.
Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä kertoo tiedotteessa, että lakimuutoksen tarkoituksena on muun muassa karsia muista kuin erityisen painavista syistä tehtyjä kilpailukieltosopimuksia.
– Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomiota kiinnitetään työnantajan toiminnan laatuun ja suojan tarpeeseen, joka voi johtua liikesalaisuudesta, työnantajantyöntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta tai työntekijän asemasta ja tehtävistä, Aalto-Setälä jatkaa.
Työnantajalla olisi lakimuutoksen mukaan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Irtisanomisaika olisi minimissään kolmasosa kilpailukieltoajan pituudesta, mutta vähintään kaksi kuukautta. Jos työntekijä on päättänyt työsopimuksen, irtisanomisoikeutta ei ole. Kilpailukieltosopimus ei myöskään sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvista syistä.
Uusi säännös tulisi voimaan 1.1.2022. Siirtymäaika on yksi vuosi, jolloin ennen lain voimaantuloa sovittuun kilpailukieltosopimukseen sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä.
Aalto-Setälä suosittelee, että yritykset kävisivät olemassa olevat kilpailukieltosopimuksensa läpi.
– Jos nyt ei ole hereillä ja tee tarvittavia korjauksia sopimuksiin, tarpeettomista kilpailukieltosopimuksista voi tulevaisuudessa aiheutua yllättäviä kustannuksia yrityksille.
Liiketoiminnan kannalta tarpeettomat kilpailukieltosopimukset kannattaa irtisanoa lainsiirtymäaikana, jolloin irtisanomisaikaa ei ole. Mahdollisesti vakioehtona käytössä olevista kilpailukielloista kannattaa luopua.
Aalto-Setälä toteaa, että kilpailukieltosopimuksilla on edelleen paikkansa suomalaisessa työelämässä.
– Esimerkiksi tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelevillä sekä työnantajan tarjoamaa erityiskoulutusta saaneilla työntekijöillä suoraan kilpailevaan yritykseen siirtymistä voi olla aiheellista rajoittaa. Jokaisen työsopimuksen vakioehto kilpailukiellon ei tulisi kuitenkaan olla, vaan jokainen tapaus kannattaa harkita erikseen.
Yrityssalaisuuksia, kuten asiakastietoja tai suojattavissa olevia keksintöjä, voidaan suojella myös salassapitosopimuksella tai työsopimuksen salassapitoehdolla. Yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö ovat rikoslaissa kriminalisoituja.
Monissa markkinointialan työpaikoissa käytetään kilpailukieltosopimuksia.
