🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Tiedätkö, mikä yhdistää sellaisia suomalaisyrityksiä kuin Minduu, Venner, Frendie ja Mifuko?
Ne kaikki pyrkivät tekemään paitsi kannattavaa liiketoimintaa myös yhteiskunnallista hyvää, sanoo LUT-yliopistossa yritysten yhteiskunnallista vaikuttavuutta tutkiva ja vaikuttavuusajattelun parissa työskentelevä yrittäjä Saila Tykkyläinen.
– Minduun tavoite on parantaa mielen hyvinvointia, ja Venner haluaa lisätä kasvisruokailua ja auttaa vähävaraisia lapsiperheitä. Frendie pyrkii vähentämään yksinäisyyttä, Tykkyläinen luettelee.
‍
Mifuko taas tuottaa Kenian, Tansanian ja Ghanan maaseudulla asuvien naisten valmistamia sisustustuotteita länsimaisille markkinoille ja parantaa samalla naisten hyvinvointia Afrikan maaseudulla.
– Näiden yritysten ytimessä on se, että ne haluavat vaikuttaa jollakin tavalla yhteiskunnallisesti, Tykkyläinen sanoo.
Hän väitteli Lappeenrannan LUT-yliopistossa yhteiskunnallisten yritysten kasvusta vuonna 2019.
Yritysten yhteiskunnallinen vaikuttavuus on myös impaktitalouden bisnesmuotoilutoimistoksi itseään kutsuvan Brande Oy:n toiminnan ydintä. Brande kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa, rakentaa brändiä, suunnittelee yritysdesignia ja on apuna viestinnässä. Toimiston perustaja ja toimitusjohtaja Jari Palosen sanojen mukaan Brande haluaa asiakkaikseen yrityksiä, joiden liiketoiminta tukee ihmisen ja luonnon hyvinvointia.
Esimerkiksi Branden asiakkaasta hän nostaa kotimaisen materiaaliteknologiayrityksen Betolarin, joka korvaa betonin valmistamiseen käytettävän fossiilisen sementin sivuvirtapohjaisella materiaalilla. Näin betonin valmistaminen ei vaadi neitseellisiä raaka-aineita.
Brande on myös sijoittanut Betolariin – joskin nykyään omistusosuus on enää hyvin pieni.
– Sijoitamme mielellämme yrityksiin, joihin uskomme. Se vahvistaa Branden impaktia, Palonen sanoo.
Vastuullisuuteen liittyvät elementit kuuluvat kyllä myös impaktiyrityksiin, mutta ne eivät yksin riitä.
Branden viestintäjohtaja, impaktiviestintään ja vaikuttamiseen erikoistunut Jyrki Karvinen kutsuu Betolarin kaltaisia yrityksiä impaktiyrityksiksi ja niiden liiketoimintaa impaktiliiketoiminnaksi. Sellainen liiketoiminta on paitsi kannattavaa myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.
Perinteisessä tuotantotaloudessa on totuttu ajattelemaan, että mitä suurempaa liiketoiminta volyymiltaan on, sitä suuremmat ovat myös sen luonnonvaroja kuluttavat vaikutukset.
– Impaktitaloudessa asia on päinvastoin. Mitä suuremmat volyymit, sitä suuremmat hyödyt, Karvinen sanoo.
Saila Tykkyläinen kutsuu tällaisia yrityksiä hard core -impaktiyrityksiksi. Hän tosin huomauttaa, että jos vain sellaiset yritykset lasketaan impaktiyrityksiksi, ei niitä ole Suomessa kovin montaa.
Branden Jyrki Karvinen korostaa, että impakti eli vaikuttavuus ei ole sama asia kuin vastuullisuus. Vastuullisuuteen liittyvät elementit kuuluvat kyllä myös impaktiyrityksiin, mutta ne eivät yksin riitä.
Iso osa yrityksistä ottaa vastuullisuuden tosissaan, mutta silti moni tekee kuitenkin ainoastaan niitä vastuullisuustoimia, jotka on regulaatiolla määrätty tehtäviksi. Impaktiyritys tekee enemmän kuin mitä perinteisessä vastuullisuusajattelussa on totuttu vaatimaan.
– Vastuullisuusteoilla yritetään pienentää jalanjälkeä, mutta impaktiajattelussa kasvatetaan kädenjälkeä eli hyvää vaikutusta ympäröivään maailmaan. Impaktitaloudessa ei siis ainoastaan vähennetä haittoja vaan innovoidaan ja tehdään asioita kokonaan uudella tavalla, Karvinen sanoo.
Omanlaistaan vaikuttavuustyötä tekee myös helsinkiläinen vuonna 2016 perustettu vaikuttavuustoimisto Ping Helsinki.
Viime lokakuussa Ping Helsinki käynnisti Lukuboost-kampanjan, jonka keulakuvina toimivat Janne Grönroosin ja Laura Frimanin kaltaiset tunnetut vaikuttajat. Kampanjan tavoitteena oli innostaa nuoria lukemaan, ja sen lähtökohta oli tavallisesta poikkeava. Ping Helsinki laittoi kampanjan alulle, sillä toimistossa haluttiin lisätä keskustelua nuorten lukutaidosta ja lukemattomuudesta.
"Lahjoittamisen vaikuttavuus on eri tasolla kuin sellaisen toiminnan, jossa yritys toimii moottorina yhteiskunnalliselle muutokselle."
– Lähdimme rakentamaan kampanjaa yhteistyössä Messukeskuksen lukemiseen ja oppimiseen liittyvien tapahtumien kanssa. Onnistuimme kokoamaan mukaan joukon kumppaneita, jotka halusivat mahdollistaa kampanjan toteutumisen, kertoo Ping Helsingin perustaja ja toimitusjohtaja Inna-Pirjetta Lahti.
Kampanjan rahoittajaksi lähti liki parikymmentä organisaatiota, joista monen liiketoiminta liittyy läheisesti lukutaitoon. Mukana olivat muun muassa Adlibris, Suomalainen kirjakauppa, Bookbeat, Sanoma Media, Suomen kulttuurirahasto ja WSOY.
– Kampanjan rahoittajien tavoitteena oli nuorten lukutaidon vahvistuminen, mikä lisää osaamista ja Suomen kilpailukykyä, ei niinkään suoraan myynnin kasvattaminen, Lahti sanoo.
Samalla kampanjassa mukana oleminen vaikutti toki positiivisesti rahoittajien brändiin, hän lisää.
Lukuboost-kampanjan rahoittajat toimivat siis eräänlaisina sponsoreina hyvän asian eli lukutaidon puolesta. Joitakin vuosia sitten tämän tyyppistä sponsorointia tarkasteltiin kriittisesti ainakin, jos sitä kutsuttiin vastuullisuusteoksi ja jos yritys ei tehnyt riittävästi asioita ydinliiketoimintansa vastuullisuuden eteen. Moni arvosteli ääneen sitä, jos yritys ajatteli kuittaavansa yhteiskunnallisen vastuunsa vain lahjoittamalla rahaa. Pahimmillaan se nähtiin keinona kääntää huomio pois kestämättömästä liiketoiminnasta.
Tykkyläisen mielestä mitkä tahansa tavat, joilla yritykset kasvattavat positiivisia vaikutuksiaan, ovat tervetulleita. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen, hän sanoo.
– Lahjoittamisen vaikuttavuus on eri tasolla kuin sellaisen toiminnan, jossa yritys toimii moottorina yhteiskunnalliselle muutokselle ja tuottaa yhteiskunnallista arvoa jatkuvasti, Tykkyläinen toteaa.
Moni yritys tarvitsisi vaikuttavuusasioissa haastamista ja kunnianhimon lisäämistä.
Hänen mukaansa yrityksiltä tarvitaan sponsorointia vaikuttavampia tekoja, jos tavoitteena on yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisu. Moni yritys tarvitsisi vaikuttavuusasioissa haastamista ja kunnianhimon lisäämistä, Tykkyläinen sanoo.
– Esimerkiksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat ongelmia, jotka meidän täytyy ratkaista pian, hän sanoo.
Myös Inna-Pirjetta Lahden mukaan olisi hyvä, jos yritysten hallitukset uskaltaisivat ajatella koko yritysstrategiaa positiivisen vaikutuksen lähtökohdasta. Hän ja Tykkyläinen ovat samaa mieltä myös siitä, että muutkin kuin niin sanotut hard core -impaktiyritykset tarvitaan mukaan, jotta yritysten positiivinen vaikutus yhteiskuntaan olisi mahdollisimman suuri.
Tykkyläinen kertoo olleensa mentorina monessa startup-hauduttamossa ja -kiihdyttämössä, joissa keskitytään nimenomaan yritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.Â
"Jos SSAB onnistuu tavoitteessaan vähentää päästöjään merkittävästi, on sillä paljon valtaisammat vaikutukset kuin pienellä startupilla."
– Startup-yritysten on helpompaa tehdä liiketoimintastrategia, jota ohjaa vaikuttavuus, sillä niillä ei ole samanlaista historian taakkaa kuin jo olemassa olevilla yrityksillä. Niillä on täysi vapaus miettiä, mitä tietty yhteiskunnallinen muutos tarkoittaa liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kannalta, Tykkyläinen sanoo.
Hän huomauttaa, että vuosikymmeniä vanhan yrityksen voi olla haastavaa saada kaikki sidosryhmät uudenlaisen toimintatavan ja muutoksen taakse.
– Startupeilla on disruptoiva voima. Niistä voi saada alkunsa muutos, joka lopulta muuttaa toimialoja, Tykkyläinen sanoo.
Myös monet Branden asiakkaista ovat varhaisen kasvuvaiheen yrityksiä tai startupeja, mutta toimisto on aloittanut impaktitalouteen liittyviä keskusteluja suurtenkin yritysten kanssa, Jari Palonen kertoo.
– Jotta saadaan aikaan muutosta, isotkin yritykset täytyy saada mukaan impaktiajatteluun. Esimerkiksi rakennusliikkeelle se voi tarkoittaa kokonaan uudenlaista palvelumallia tai liiketoiminta-aluetta, hän sanoo.
Myös Tykkyläinen pitää tärkeänä sitä, että mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen saadaan myös suuret yritykset. Jo toimintansa vakiinnuttaneen suuren yrityksen tekemä muutos voi monesti olla vaikuttavampi kuin pienen, vasta alkuvaiheessa olevan startupin, hän sanoo. Esimerkiksi Tykkyläinen ottaa Pohjoismaiden suurimman teräksen tuottajan SSAB:n, joka on Suomen suurin yksittäinen saastuttaja. Sen osuus koko Suomen päästöistä oli vuonna 2023 lähes yhdeksän prosenttia.
Viestintä ja markkinointi ovat impaktiliiketoiminnassa kriittisessä roolissa.
– Jos SSAB onnistuu tavoitteessaan vähentää päästöjään merkittävästi, on sillä paljon valtaisammat vaikutukset kuin pienellä startupilla, Tykkyläinen sanoo.
Samaa sanoo Lahti. Impaktiyritykseksi tai -vaikuttajaksi voi myös muuttua, vaikkei olisi sellainen alun perin ollutkaan, Lahti muistuttaa. Hän ottaa esimerkiksi Pupulandia-blogin perustajan Jenni Rotosen.
– Rotonen oli alun perin puhtaasti muotivaikuttaja, mutta on nykyään vahva impaktivaikuttaja. Hänellä oli suuri seuraajajoukko valmiina, joten kun hänestä alkoi sukeutua impaktivaikuttaja, oli yleisö ja sitä myöten vaikuttavuus jo valmiiksi suuri, Lahti sanoo.
Viestintä ja markkinointi ovat impaktiliiketoiminnassa kriittisessä roolissa, Branden Palonen ja Karvinen sanovat.
– Niiden tehtävä on tehdä näkyväksi, että on olemassa tällaistakin liiketoimintaa, joka ei vain kuluta vaan jonka tarkoitus on tehdä maailmasta parempaa, Palonen sanoo.
– Viestintää tarvitaan, jotta yritykset pystyvät tuottamaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viestintä on merkittävä osa impaktitoimintaa. Ei ole impaktia ilman kommunikaatiota, Karvinen täydentää.
Tykkyläisen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa on tärkeää pohtia erityisesti sitä, miten ulkoisten sidosryhmien kanssa viestitään vaikuttavuudesta. Yritysten on kyettävä viestinnän keinoin perustelemaan yhteiskunnallinen positionsa, hän sanoo.
– Ei riitä, jos yritys tuottaa kaikkea hienoa ja mahtavaa, jos asiakkaat ja yhteistyökumppanit eivät arvosta sitä.
"Kukaan ei tiedä yritysten hyvistä teoista, jos niistä ei viestitä."
Myös Inna-Pirjetta Lahden mukaan viestinnällä ja markkinoinnilla on merkittävä rooli, kun puhutaan yritysten vaikuttavuudesta. Ei ole järkeä laittaa viittä, viittäkymmentä tai viittä sataa tuhatta euroa tärkeään toimintaan, jos ei kerro, miksi se on tärkeää, hän sanoo.
– Kukaan ei tiedä yritysten hyvistä teoista, jos niistä ei viestitä. Mitä vähemmän hyvikset pitävät ääntä, sitä enemmän ääntä saavat kaiken maailman sheinit ja temut. Mutta on hyvä muistaa, että viestinnän täytyy aina liittyä asioihin, joita organisaatiossa toteutetaan muutenkin. Vaikka yrityksellä olisi kuinka paljon rahaa, ei se voi ruveta viestimään mistä tahansa asiasta.
Esimerkiksi epäonnistuneesta, vaikuttavaksi tarkoitetusta yhteistyöstä Lahti nostaa energiayhtiö ST1:n yhteistyön Suomen Hiihtoliiton kanssa.
– Hiihtäjät kertoivat videoilla, että lumettomat talvet ovat iso ongelma. Samalla ST1:n perusliiketoiminta on ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden tuotanto ja jakelu.
