Black Fridayksi kutsuttujen kulutuskreisibailujen erikoinen nimi syntyi 1950-luvun lopun Philadelphiassa. Kehno liikennekulttuuri kylvi turmiota kiitospäivän jälkeisen perjantain liikenneruuhkissa. Romua syntyi ja sairaanhoito kuormittui. Siitä nimi: Musta perjantai.
Surullista päivää lohduttamaan alettiin tehdä ennen joulusesongin alkua varastoja tyhjentäviä tarjouksia, jotka lisäsivät hullunmyllyä entisestäänkin.
Toisen tarinan mukaan Black Friday -nimitys juontaa kirjanpidossa käytettyihin väreihin. Yhdysvaltalaisten kauppojen vuoden tulos alkoi kehkeytyä marraskuun viimeisen perjantain tienoilla. Viimeisillä riveillä näkyi vihdoin mustalla printattuja lukuja tappiollista toimintaa kuvaavien punaisten numeroiden sijaan.
Niin tai näin, sittemmin Black Friday on pandemian lailla levinnyt globaaliksi ostohysteriaksi muuntautuneena kaikkialle maailmassa. Myös meille Härmän perukoille kulkeutunut Black Friday rapautti aluksi hintamielikuvia ja koetteli brändien rehellisyyttä vain yhden vuorokauden ajan.
Nyttemmin joka vuosi näin ilmojen kylmetessä, päivien lyhetessä ja vastustuskyvyn heikentyessä ilmaantuva Black Friday höynäyttää kuluttajapoloisia kokonaisen viikon verran.
Joka vuosi näin ilmojen kylmetessä, päivien lyhetessä ja vastustuskyvyn heikentyessä ilmaantuva Black Friday höynäyttää kuluttajapoloisia kokonaisen viikon verran.
Viime viikolla uusimmalle Black Friday -mutaatiolle altistui median kautta likipitäen koko kansakunta. Ja jopa 47 prosenttia suomalaisista sai oman arvionsa mukaan arvostelukyvyn akuutisti hämärtävän kulutushulluustartunnan, tietää Hintaoppaan Black Friday 2021 -raportti.
Nämä ärhäkkää ostomaniaa vastaan suojaamattomat suomalaiset harhautettiin uskomaan, että he tekisivät ostoksia keskimäärin jopa 26 prosentin alennuksin.
Todellisuus on paljon karumpi: tuorein Black Friday -muunnos oli ahnasta sorttia, ja hintojen todellinen lasku jäi keskimäärin pahaiseen 5 prosenttiin.
Ja lähes neljännes muka tarjoustuotteista maksoi Black Fridayn aikana enemmän kuin edeltävinä päivinä!
Viime viikolla riehunut variantti oli myös aika ketku kusettamaan kuluttajan puolustusmekanismia: peräti joka kymmenennen tuotteen hinnat nousivat salakavalasti loka-marraskuussa ennen Black Fridayta, jotta niitä voitiin taas laskea näyttävien alennusprosenttien kera hysteriaviikoksi.
Toisin kuin eräs toinen maailmalla jylläävä pandemia, Black Friday on vaarallisimmillaan nujertaen eritoten nuorempia ikäryhmiä.
Toisin kuin eräs toinen maailmalla jylläävä pandemia, Black Friday on vaarallisimmillaan nujertaen eritoten nuorempia ikäryhmiä.
Huikeat 64 prosenttia 18–29-vuotiaista nuorista aikuisista ounasteli lankeavansa enemmän tai vähemmän fiksuihin tarjouksiin. Sama ikäryhmä on myös alttein joutumaan tehostettuun ostoskaranteeniin, eli menettämään luottotietonsa ryöpsähtäneen kulutushulluuden seurauksena.
Eivätkä nämä tehohoitopaikat täyty. Bittilasaretissa on tilaa vaikka miljoonille vastuuttomille kanssakansalaisille, jotka eivät ole suojautuneet petkutukselta.
Tänä vuonna keinotekoisesti alennettujen ja hintaansa todellisuudessa nostaneiden tuotteiden osuus kaikista Black Friday -tarjouksilla markkinoiduista tuotteista oli yhteensä lähes 36 prosenttia.
Siis yli kolmannes Black Friday -alennuksista oli puhdasta puijausta!
On hienoa, toivottavaa ja kansataloutta elvyttävää, että ovipumput laulavat, virtuaaliset ostoskärryt täyttyvät ja talouden rattaat pyörivät. Vaikka vauhdikkaamminkin. Mutta tähän soisi pyrittävän rehellisin keinoin.
On hienoa, toivottavaa ja kansataloutta elvyttävää, että ovipumput laulavat, virtuaaliset ostoskärryt täyttyvät ja talouden rattaat pyörivät. Vaikka vauhdikkaamminkin. Mutta tähän soisi pyrittävän rehellisin keinoin.
”Meille on äärimmäisen tärkeää saada kuluttajat ymmärtämään, etteivät alennukset aina ole välttämättä niin hyviä, miltä ne vaikuttavat”, evästää Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett sinisilmäisiä kuluttajia.
Yhdyn maajohtajan kommenttiin. Äimistelen markkinoijien akuuttia moraalin puutostilaa ja mukailen hieman kulunutta mainosmiehen sarkastista avautumista:
”Äitini luulee yhä, että soitan pianoa bordellissa. En ole kehdannut kertoa, että olen markkinointihommissa.”
Hävetään vähän.
Anssi Järvinen on kokenut copywriter, bränditerapeutti ja Suomen Markkinointiliitto MARK ry:n hallituksen jäsen. Anssi tekee huomioita maailmasta, jossa toisten brändien elämä on tasapainoista ja auvoista, mutta toisten brändipersoonallisuus on vaarassa pirstaloitua ja käytös muuttua itsetuhoiseksi.
