Välittämistä tai asiakasta arvoissaan korostava pankki ilmoittaa, että nettipalveluihin pakotettu, pitkään asiakkaana ollut ikäihminen on itse vastuussa, kun ammattihakkeri kavaltaa säästötilin sisällön.

Palvelualan yritys on sitoutunut arvoissaan henkilöstön hyvinvointiin, mutta ketjuttaa perusteettomasti määräaikaisia työsuhteita.

Kauppaketjun toiminta perustuu kestämättömälle kulutukselle, mutta se ilmoittaa kirkkain silmin arvokseen vastuullisuuden.

En muista kuulleeni, että säästöjä, irtisanomisia tai muita ikäviä päätöksiä perusteltaisiin arvoilla.

Nämä esimerkit kuvaavat yritysten arvojen ja toiminnan välillä olevia ristiriitoja, joihin törmään liian usein.

Minä rakastan arvokeskustelua. Politiikan ammattilaisena ja harrastajana minusta on (oikeasti!) hyvin innostavaa keskustella arvoista ja niiden merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Sen sijaan yritysten arvopuhe tuntuu usein kiusalliselta.

Arvoilla on väliä. Politiikassa ne määrittävät puoluevalintaa tai saattavat estää hallitusyhteistyön. Arjen tasolla taas arvot vaikuttavat suuriin päätöksiin: millaisen kumppanin toivon löytäväni, missä haluan työskennellä tai miten kasvatan lapseni.

Yritysten arvojen merkityksettömyys on kirjoittamaton sääntö, johon olemme tottuneet.

Yritysten arvot sen sijaan tuntuvat vähempiarvoisilta. Olen törmännyt lainaukseen: ”jos arvosi eivät maksa sinulle mitään, ne eivät ole arvoja, vaan mielipiteitä”. Yritysten arvot kuitenkin tuppaavat kuulostamaan niin ympäripyöreiltä, ettei niitä voi laskea edes mielipiteiksi.

Ironista kyllä, arvot loistavat tosipaikan tullen poissaolollaan. En muista kuulleeni, että säästöjä, irtisanomisia tai muita ikäviä päätöksiä perusteltaisiin arvoilla, vaan silloin piiloudutaan välttämättömyyden, pakon, prosessien tai sääntöjen taakse. Yrityksen todellisia arvoja kannattaakin etsiä nettisivujen arvio-osion sijaan niistä lausunnoista, jotka annetaan vaikeana hetkenä.

Vaikka yrityksiä seurataan ja valvotaan, on vaikea kuitenkaan kuvitella, että ne joutuisivat vastuuseen arvojensa takia. Viitsiikö esimerkiksi yksikään toimittaja laittaa toimitusjohtajan koville yrityksen arvolupauksesta? Entä kaivetaanko arvoista kertovaa dokumenttia esiin yhdessäkään työehtoneuvottelussa? Tuntuukin siltä, että yritysten arvojen merkityksettömyys on kirjoittamaton sääntö, johon olemme tottuneet.

Jos realiteetit ohittavat ideologian, miksi oma toiminta pitää kääriä arvoihin?

Ymmärrän, että monen yrityksen ydintehtävä on voiton tavoittelu ja omistajien miellyttäminen. Mutta jos kerran realiteetit ohittavat ideologian, miksi oma toiminta pitää kääriä arvoihin, jotka saavat hyväntekeväisyysjärjestöjenkin kuvaukset kalpenemaan rinnallaan?

Ehdotankin kansallisia arvonpurkutalkoita. Jos yrityksesi arvot eivät ohjaa toimintaa, on nyt oikea aika luopua niistä. Näin tilaa jää enemmän myös merkitykselliselle arvopuheelle.