Kesä on viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoille merkittävää aikaa. Harjoittelut alkavat, ja harjoittelijat keräävät uransa kannalta kriittistä kokemusta työelämästä ja asiantuntijan työstä.
Mediassa nostetaan aika-ajoin esiin harjoittelijoiden kohtuuttoman huono palkkaus, asiantuntijatason työn teettäminen opiskelijoilla ja ylipäätään harjoittelijoiden huonot ensikokemukset asiantuntijatyöstä.
Joskus harjoittelijalle maksetaan pienempää palkkaa sillä verukkeella, että yritys on nimekäs ja haluttu työpaikka tai että opiskelija saa opintotukea. Palkan perusteena on kuitenkin oltava osaaminen ja työn vaativuus.
Huonoimmassa tapauksessa harjoittelu voi aiheuttaa pitkäikäisiä vaurioita asiantuntijatyötä aloittavan itsevarmuuteen ja ammatilliseen identiteettiin.
On toki perusteltua, että harjoittelijan palkka on matalampi kuin jo valmistuneen ja kokemusta kartuttaneen työntekijän. Se ei kuitenkaan johdu opintoetuuksista tai työnantajan brändistä vaan siitä, että työnantajan resursseja kuluu harjoittelijan ohjaamiseen ja työnantaja auttaa harjoittelijaa oppimaan.
Harva työnantaja tulee miettineeksi harjoittelijan kokemusta maineen ja työnantajamielikuvan kannalta. Sijoitus hyvään harjoittelijakokemukseen heijastuu yleensä takaisin työnantajaan.
Harjoittelijat eivät nimittäin pysy ikuisesti harjoittelijoina. He rakentavat omalta osaltaan harjoittelupaikkojensa työnantajamielikuvaa, ja heidän kokemuksensa kantautuvat helposti niin kilpailijalle, asiakkaalle kuin muille työnhakijoillekin. Lähitulevaisuudessa heidät saattaa löytää asiakkaan tai vaikkapa oman esihenkilön saappaista.
Motivoitunut työntekijä – olkoon hän sitten harjoittelija tai vakituinen työntekijä – on valmis ponnistelemaan organisaation menestyksen eteen. Hyvät kokemukset leviävät puheissa ja näkyvät tulevissa työhakemuksissa tai asiakkuuksissa.
Positiivinen harjoittelukokemus vahvistaaa nuoren ammatillista identiteettiä ja itsetuntoa sekä auttaa häntä työllistymään jatkossa.
Harjoittelu on kahden kauppa, josta molempien osapuolten pitää hyötyä. Työnantaja saa arvokasta ja uutta osaamista sekä ideoita, ja harjoittelija puolestaan saa harjoittelupalkan lisäksi työn ohjausta, tukea ja positiivisen oppimiskokemuksen.
Huonoimmassa tapauksessa harjoittelu voi jättää harjoittelijalle negatiivisen kokemuksen työnantajasta tai koko alasta sekä aiheuttaa pitkäikäisiä vaurioita asiantuntijatyötä aloittavan itsevarmuuteen ja ammatilliseen identiteettiin.
Hyvä harjoittelukokemus osallistaa opiskelijan työelämään, ja sillä voi myös olla ennaltaehkäisevä vaikutus erityisesti nuorten syrjäytymiseen. Antoisa työ on merkittävä hyvinvoinnin lähde.
Positiivinen harjoittelukokemus vahvistaaa nuoren ammatillista identiteettiä ja itsetuntoa sekä auttaa häntä työllistymään jatkossa.
Harjoittelijan kokemukseen panostaminen on osa työnantajan eettisesti hyvää ja vastuullista toimintaa.
Jatkuvien muutosten ja globaalien kriisien murjoma maailma ei pärjää enää ilman ammattimaista viestintää. Silti edelleenkin viestintä loistaa poissaolollaan monesta johtoryhmästä ja päättävästä pöydästä, joissa muutoksiin vastaamisesta päätetään. Siina Repo kirjoittaa viestinnän alan ajankohtaisista ilmiöistä ja muistuttaa, että ammattimainen viestintä on niin demokratian kuin menestyvän liiketoiminnankin ydin.
