Kun pelastustyöntekijä kohtaa vaikean tilanteen, saa hän työnohjausta kokemuksen käsittelyyn ja tunnetilojen purkamiseen. Olemme kaikki sitä mieltä, että se on hyvä asia. Jotta devaaja viihtyisi työssään paremmin ja yritys saisi sitoutettua hänet pidempään työsuhteeseen, voi hänellä olla työsuhde-etuna mahdollisuus kävellä coachin vastaanotolle reflektoimaan työn haasteita ja uran suuntaa.

Voimme olla yksimielisiä siitä, että ainakin pelastustyöntekijä ansaitsee työnohjausta. Onhan pelastustyössä enemmän tilanteita, joissa omat voimavarat ovat koetuksella. Mutta siitä ei ole kauan, kun pelastustehtävissä työntekijät jätettiin yksin pärjäämään ja käsittelemään tai hukuttamaan tunteensa.

On suorastaan ihme, että työn tekemistä tuetaan yrityksissä niin vähän.

Kaikki hyötyisivät työnohjauksesta tai coachingista. On suorastaan ihme, että työn tekemistä tuetaan yrityksissä niin vähän. Toistaiseksi coachingia työntekijöilleen tarjoavat talot voivat erottua kilpailijoista ja käyttää sitä rekrytointitilanteessa myyntivalttina. Väitän, että pian sillä ei enää erotuta, koska coachingista tulee osa työpaikkojen vakiokäytäntöjä.

Miksi? Koska ei ole yhdentekevää, miten töitä tehdään.

Työn tekemisen tukemiseen käytetyt eurot maksavat itsensä takaisin tehokkuutena. Olen selvittänyt syksyn aikana esimerkiksi sen, millaisia näkemyksiä alle 35-vuotiailla on työelämästä. Heidän havaintojensa mukaan eniten kitkaa tiimityössä aiheutuu kommunikaation ja itsereflektion puutteesta. Se johtaa muiden käytöksen väärintulkintaan, loukkaantumisiin ja toksisiin puolustusreaktioihin. Seurauksena on takkuava yhteistyö.

Coaching ei ole luksustuote. Se on menetelmä, joka opettaa itsereflektiota.

Coaching ei ole luksustuote. Se on menetelmä, joka opettaa itsereflektiota. Lähestymistapa pohjautuu ajatukseen, että ihmisessä itsessään on vastaukset, joita coach auttaa sanoittamaan avoimien kysymysten avulla. Coaching-tapaamisesta astelee ulos ihminen, joka on omiin voimavaroihin ja lähtötasoon perustuen jäsentänyt ajatuksia, tehnyt oivaluksia ja määrittänyt toimintasuunnitelman.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö Tehyn jo vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet työntekijöistä välttelee kohtaamisia häiriökäyttäytyjien kanssa. Jos töitä ei saada jouhevasti tehtyä, käy itsereflektion puute yrityksissä kalliiksi. Asiat eivät etene, jos työkavereita vältellään. Tämän tiedon valossa jokaisessa yrityksessä kannattaisi panostaa työnohjaukseen ja coachingiin.