Työpaikalla saadussa koulutuksessa puutteita muuhun maailmaan nähden.

Duunitorin selvityksen mukaan myös työnantajabrändiin panostaminen näkyy suoraan ilmoitusten suosiossa.

Mikä suurista markkinointitoimistoista uskaltaa olla ensimmäinen, joka ei tee fossiilimainontaa tai ota asiakkaikseen yrityksiä, joiden tuotantoketjuissa on jotakin hämärää, kysyy MarkkinointiUutisten päätoimittaja Iina Kansonen.

Markkinoinnin ei pitäisi pyytää taloudelta budjettia, vaan kysyä, kuinka paljon se tarvitsee rahaa, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

Häviäminen on markkinointialan tabu. Aiheesta puhumattomuus on outoa alamme kilpailuhenkisessä kulttuurissa. Fakta kuitenkin on, että voittaakseen on ensin opittava häviämään oikein, kirjoittaa Leena Komulainen.

Taloustilanteen muutokset heijastuvat nopeasti markkinointitoimistoihin.

Uusi alennusmyyntilaki herätti lukijoiden kiinnostuksen.

Lukijoiden suurimman huomion keräsi Santtu Kottilan helmikuinen kolumni.

Creative-yksikkö jatkaa kasvuaan.

MarkkinointiUutiset listaa kuukausittain markkinoinnin, myynnin ja viestinnän alan nimityksiä.

Tekoäly nähdään tuoreessa johtaville viestijöille suunnatussa kyselyssä alan kaikkein tärkeimmäksi osaamistarpeeksi.

Eläkeikä pelastaa yli 65-vuotiaat.

Kustannussäästö on 3,4 miljoonaa.

Eniten viestijät ansaitsevat selvityksen mukaan pörssiyhtiöissä, vähiten kirkossa.

Vielä miljoona vuotta sitten erilaisuus viesti aivoille vaarasta, mutta emme elä enää kuten miljoonia vuosia sitten. Nykyään tiedämme, että diversiteetti on bisnekselle hyvä asia, sanoi Slushin lavalle noussut Anna Gullstrand.

Elämme aikakautta, jona jokaisen markkinoinnin ja myynnin ammattilaisen odotetaan olevan näkemyksellinen asiantuntija, ajatusjohtaja ja alansa suunnannäyttäjä. Mutta meillä kaikilla on niitä päiviä, kun ei jaksa olla mitään mieltä yhtään mistään ja haluaisi vain syödä keksejä peiton alla – ja se on ok, kirjoittaa Taru Tammikallio.

Neljäsosa markkinointialan ammattilaisista ei suosittelisi omaa työtään tai toimialaansa kenellekään. Markkinointiala ei ole helppo tai kepeä tulevaisuudessakaan. Paineet kasvavat entisestään, kun kilpailu taantuman myötä kiristyy, kirjoittaa Leena Komulainen.

Ami Hasanilla oli tapana sanoa keskinkertaisuutta tai vielä huonompaa nähdessään, että miksi teitte tuollaista, kun olisitte voineet tehdä jotain hyvää. Tuo kysymys on nyt relevantimpi kuin koskaan ennen, kirjoittaa Mikael Nemeschansky.

Ihminen on osana luontoa jatkuvassa muutoksessa, mutta työelämässä jopa taistelemme sitä vastaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

Kuinka kohdata itsensä taas kerran tilanteessa, jolta on luvannut jo monta kertaa välttyvänsä? Lipsumiset itsestä huolehtimisesta, kun työ on mielekästä ja vie mennessään, on välillä vaikea kohdata itsemyötätunnolla, kirjoittaa Marica Thorén.

Tekoälyosaajien rekrytoinnit ovat lisääntyneet yli 60 prosenttia.

Organisaatioissa lähdetään toteuttamaan muutosta usein vain mittaamalla euroja tai muita vastaavia mitattavissa olevia numeerisia asioita, kuten projektien etenemistä aikatauluissa. Se on vaarallista, koska silloin unohdetaan johtaa viestintää, kirjoittaa Nea Barman.

Sosiaalisen median suosion kasvu on johtanut suorahaun arkipäiväistymiseen.

Paine ja huono johtaminen saavat rehellisenkin myyjän kikkailemaan klousauksilla, vääntämään olemattomia tarjouksia ja puskemaan päälle niin, ettei asiakas enää uskalla sanoa “ei”, kirjoittaa Oona Kankkunen.

Se markkinoinnin ja taloushallinnon sukupolvi, joka alkaa olla johtajaiässä, ei ole työurallaan kokenut kansantalouden kasvun vuosia. Kun nollakasvua pidetään normina, yritykset ovat vähemmän halukkaita investoimaan uuteen teknologiaan ja kehitykseen – sekä markkinointiin, kirjoittaa Anssi Järvinen.