Astuiko Sanna Marin laukkuineen vaikuttajamarkkinoijien varpaille, pohtii Mika Hyötyläinen.

Todellinen tasa-arvo toteutuu vasta, kun selkeästi isompi, vanhempi ja vahvempi brändi haluaa aidosti auttaa ja nostaa nuorempaa, pienempää ja heikompaa brändiä, Nea Barman kirjoittaa.

Pahimmassa tapauksessa mainontaa optimoidaan väärien metriikoiden mukaan ja rahat palavat väärien johtopäätösten sekä kanavavalintojen mukana bittiavaruuteen, kirjoittaa Petri Mertanen.

Miltä näyttäisi toimistokenttä, jossa rakennetaan rutiinilla toimistorajat ylittäviä unelmatiimejä, Ulla Jones pohtii.

Sosiaalisessa mediassa painotetaan liian usein taktista puolta. Se ei ole kuitenkaan viisasta, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Hyvä yhteistyö palvelee molempia osapuolia, kun taas huonosti suunniteltu vaikuttajamarkkinointi voi näyttää halvalta ja jopa aiheuttaa mainehaittoja, kirjoittaa Johanna von Hertzen.

Sosiaalisen vastuun trendistä huolimatta mainonnassa toistetaan edelleen haitallisia rodullisia ja etnisiä stereotypioita, kirjoittaa Naomi Holopainen.

Yritysten pitäisi panostaa luotettavan brändin rakentamiseen, koska luotettava brändi saa virheet anteeksi. Tämän aseman voi saavuttaa vain teoilla, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Omien odotusten hallinta auttaa pääsemään uuden tuotteen kanssa markkinoille, kirjoittaa useita tuotteita lanseerannut Antti Sipilä.

Tein B2B-markkinoijana töitä yli vuosikymmenen. Välillä tunsin itseni yksinäiseksi soturiksi, joka muistuttaa, että markkinointi ei ole vain mainoksia, Laura Olin kirjoittaa.

Vammaisuus on mainonnassa tabu, joka jonkun pitäisi rikkoa, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

LinkedIn-postauksen suuri näyttömäärä ei takaa lantin lanttia taskuusi, jos yleisö ei ole oikea jakamallesi viestille, muistuttaa Tom Laine.

Rahassa kylpeviä suomalaisia tavoitetaan merkityksellisyydellä, jota rakennetaan neljän eri osatekijän avulla, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Markkinoinnin murros on käynnissä, ja se koskettaa jokaista brändiä ja kuluttajaa. Erityisesti kolme trendiä muovaa kuluttajien asenteita ja käytöstä merkittävästi, kirjoittaa Z-sukupolveen kuuluva Elina Mäkelä.

Organisaatioissa on nyt hyvä aika miettiä, mistä asioista on päästävä eroon, mitä kannattaa muuttaa ja mitä pitää ennallaan, kirjoittaa Mika Hyötyläinen.

On se aika vuodesta kun vuoden 2022 tavoitteita ja budjetteja lyödään lukkoon. Viimeistään nyt on kuitenkin aika poiketa rutiinista. Euromääräisten tavoitteiden lisäksi yrityksen pitää tarkistaa kohderyhmän muuttuneet kulutustottumukset ja muuttuneet arvot, kirjoittaa Nea Barman.

Niin kauan, kun asiakaskokemus tupataan markkinoinnin alle, ei voi odottaa merkittäviä hyötyjä, kirjoittaa Ulla Jones.

Mainosten välttely on jatkossa entistä helpompaa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Myyntiä ja markkinointia ei pitäisi erottaa toisistaan, kirjoittaa Ossi Ahto.

Traficomin ohjeistus evästeiden hallintaan vaatii vielä hiomista, kirjoittaa Petri Mertanen.

Markkinointi on parhaimmillaan kuin elämyksiä tarjoavaa matkailua. Siksi matkailuelämyksen lainalaisuuksista on paljon opittavaa sisältömarkkinoinnissa, kirjoittaa Antti Sipilä.

Saatan olla hyvinkin väärässä uskomuksieni kanssa, että ihmiset haluaisivat laillani pitää LinkedInin vapaana henkilökohtaisesti ajanvietteestä, Tom Laine kirjoittaa.

Lu do Magalu ja Lil Miquela ovat digitaalisesti luotuja virtuaalivaikuttajia, joiden avulla myydään luksusmuotia kymmenille miljoonille ihmisille – ja tämä on vasta alkua, Laura Olin kirjoittaa.

Etenkin nuoret toivovat työnantajilta kannanottoja yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Joulun alla tehdään markkinointikampanjoita vähävaraisten hyväksi. Mutta miksi mainostajat unohtavat kesällä ne, joilla ei ole varaa Lintsin rannekkeisiin ja huolettomaan lomaan, kysyy Nea Barman