Muun muassa kokoomuksen ja keskustan brändit osoittautuivat vahvoiksi, kirjoittaa Ossi Ahto.

Jos sinusta tuntuu, että omien näkemystesi kanssa vastakkaiset mielipiteet menevät liian usein ihon alle, sinun ei ehkä pitäisi tehdä markkinointia, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Markkinointia voidaan mitata hyvinkin tarkasti, jos siihen on tahtoa. Markkinoinnin ja myynnin datan yhdistäminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan, Petri Mertanen kirjoittaa.

Uudet kokeilut alkavat harvoin tuottaa samalla tahdilla kuin heti viivan alla näkyvät hinnankorotukset tai nykytuotteiden mainoskampanjat, Ulla Jones muistuttaa.

Markkinointi ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa, tietää Antti Sipilä.

Brändien pitäisi panostaa sosiaalisen median ylläpitoon ja yhteisöstä huolehtimiseen, kirjoittaa Marika Siniaalto.

Kun päässäsi lyö seuraavan kerran tyhjää lähenevästä deadlinesta huolimatta, ota tämä vinkki käyttöön, kehottaa Aino Papinniemi.

Flirttailun puute mainonnassa laskee brändien tuomaa lisäarvoa, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Se, mikä kriitikolle näyttäytyi läpitunkevana kaupallisuutena, on meille tekijöille kokeilukulttuuria, Laura Olin kirjoittaa.

LinkedInin ominaisuuksia kannattaa pohtia vasta, kun on selvittänyt itselleen muutaman perustavanlaatuisen seikan, kirjoittaa Tom Laine.

Kantaaottavuus ja teot luovat brändille merkitystä, joka puolestaan vahvistaa kuluttajan ja brändin välistä suhdetta, kirjoittaa Anssi Järvinen.

Yhdenvertaisuutta ei ole vielä se, että brändi käyttää mainonnassaan eri kokoisia, eri etnisistä taustoista tulevia tai heteronormatiivista poikkeavia ihmisiä, Wanda Holopainen kirjoittaa.

Tutkimusten mukaan kuluttajilla on kognitiivinen vinouma, jota markkinoijat voivat helposti hyödyntää. Miksi niin harva tekee niin, kysyy Nea Barman.

Tärkeimmät asiat markkinoijan työssä ovat usein tylsiä, vaikeita ja veemäisiä. Siksi hyvin tehtyä tiliöintiä ei kannata vältellä, Mika Hyötyläinen kirjoittaa.

Poliitikoiden pitäisi kehittää kasvua tavoittelevien yritysten toimintaympäristöä, jotta yritykset voisivat investoida entistä enemmän markkinointiin, kirjoittaa Ossi Ahto.

Saisimme enemmän aikaiseksi ja tuhlaisimme vähemmän rahaa kehityshankkeisiin, jos päästäisimme irti asiantuntijamyytistä, jossa pieni joukko pähkii parhaat ratkaisut asiantuntijakuplassaan, Ulla Jones väittää.

Datan täytyy aiheuttaa toimintaa. Tee datasta liiketoimintaa palveleva renki optimoimalla, testaamalla ja tekemällä dataohjautuvia päätöksiä, kehottaa Petri Mertanen.

Kannustan tekemään markkinoinnin arjessa pieniä kompromisseja, sillä paras on harvoin sama kuin suosituin, Niko Rinta kirjoittaa.

Jos et seuraa markkinointisi herättämiä reaktioita, saatat menettää hienoja mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, Antti Sipilä kirjoittaa.

Jos myyntiorganisaatio ei ole tullut 2020-luvulle, se on vaarassa kadota kokonaan, kirjoittaa Pasi Sillanpää.

Ikääntyvien puhuttelu ei ole rakettitiedettä. Senioreiden halu auttaa voi olla brändille lottovoitto, mutta siihen vaaditaan moniarvoisia tarinoita, kirjoittaa Ulla Koivukoski.

On hemmetin paljon siistimpää kutsua yleisö seikkailemaan brändin virtuaaliseen maailmaan kuin näyttää pelkkiä kuvia tai videoita tuotteista, kirjoittaa Laura Olin.

Henkilöbrändiä rakentaessa kannattaa harkita omien virheiden jakamista, sillä kiinnostavimmat tarinat ovat niitä, jotka eivät mene ihan putkeen, kirjoittaa Mari Luukkainen.

Social selling toimii oikein tehtynä paremmin kuin mikään muu myyntitaktiikka LinkedInissä, kirjoittaa Tom Laine.

Brändin täytyy tuntea itsensä, jotta se voi kertoa totuudenmukaista tarinaa, kirjoittaa Anssi Järvinen.